Säännöt

OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITTO RY SÄÄNNÖT


1§ NIMI JA KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE JA KIELI

Yhdistyksen nimi on Osakesäästäjien Keskusliitto ry, ruotsiksi Aktiespararnas Centralförbund rf, ja kansainvälisissä yhteyksissä englanniksi The Finnish Shareholders Association.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi.

Yhdistyksen kielenä on suomi ja ruotsi, pöytäkirjakielenä suomi.

Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi.


2§ TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Liitto on osakesäästäjien ja osakesäästämisestä kiinnostuneiden rekisteröityjen yhdistysten aatteellinen ja sitoutumaton valtakunnallinen etujärjestö.

Liitolla voi olla ulkojäsenenä rekisteröity yhdistys, jolla on samat toimintaperiaatteet kuin liitolla.

Liiton tarkoitus on edistää jäsenyhdistystensä ja niiden jäsenten yleisiä ja yhteisiä etuja arvopaperisäästämiseen liittyvissä asioissa. Liitto ei harjoita arvopaperikauppaa tai -välitystä.

Liitto seuraa taloudellista kehitystä ja tekee tarvittaessa esityksiä ja aloitteita toimintaansa liittyvissä asioissa.

Liitto harjoittaa yhteistoimintaa vastaavien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa.

Liitto järjestää tiedotus- ja koulutustilaisuuksia.

Liitto voi harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä toimia muillakin edellä esitettyjen kaltaisilla, tarkoitukseen sopivilla tavoilla.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia ja maksullisia tilaisuuksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Liitto voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi liittyä jäseneksi muuhun rekisteröityyn ja liiton tarkoitusperiä palvelevaan yhdistykseen.


3§ JÄSENET
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Tällaista yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistykseksi.
Jäsenyhdistyksen jäsenet maksavat vuosittain liittovaltuuston syyskokouksen määräämän jäsenmaksun, joka jakaantuu liiton ja jäsenyhdistyksen kesken liittovaltuuston syyskokouksen määräämin tavoin. Liiton osuuteen sisältyy jäsenyhdistyksen jäsenille jaettavan jäsenlehden tai vastaavan tilausmaksu.

Jäsenyhdistyksen varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen ja opiskelevan varsinaisen jäsenen jäsenmaksut voidaan määrätä muiden jäsenten jäsenmaksua pienemmäksi.

Kannatusjäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka tukee liiton toimintaa maksamalla liittovaltuuston syyskokouksessa vahvistetun kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.

Liiton kunniapuheenjohtajaksi voi liittokokous kutsua liiton toiminnassa ansioituneen liiton puheenjohtajan. Liitolla voi kerrallaan olla vain yksi kunniapuheenjohtaja.

Liiton kunniajäseneksi voidaan kutsua liiton toimintaa edistänyt henkilö.

Liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksessa, mutta ei äänioikeutta ja he ovat vapaat jäsenmaksuvelvollisuudesta liitolle. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.


4§ LIITON TOIMIELIMET, PÄÄTÖS- JA TOIMEENPANOVALTA

Liiton toimielimet ovat liiton kokoukset ja liittovaltuusto, joilla on näissä säännöissä niille määrätty päätösvalta sekä hallitus, jolla on toimeenpanovalta.

Liiton kokoukset

Varsinainen liittokokous pidetään joka toinen vuosi touko-kesäkuussa.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun liiton kokous niin päättää tai kun vähintään kolme jäsenyhdistystä tai yksi kymmenesosa (1/10) jäsenyhdistysten äänioikeutettujen jäsenten yhteenlasketusta lukumäärästä tai yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta vaatii. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä tulee ilmetä se erityinen syy, johon vaatimus perustuu. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus tällaisen kokouksen koollekutsumisesta on tehty hallitukselle.

Hallituksen on toimitettava kutsu liitokokoukseen viimeistään kolmekymmentä päivää ennen kokousta, ylimääräiseen liittokokoukseen viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta joko jäsenkirjeellä tai ilmoittamalla siitä liittovaltuuston syyskokouksen päättämässä lehdessä.

Liiton kokouksessa käsiteltäväksi haluamastaan erityisestä asiasta on jäsenen toimitettava kirjallinen esitys hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta. Asia on kokouskutsussa erikseen mainittava.

Liiton kokouksiin jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään yhden äänivaltaisen edustajan jokaista alkavaa kahtasataa (200) äänioikeutettua, jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä kohti kokousta edeltävän kuukauden ensimmäisen päivän jäsenluettelon mukaan ja muita edustajia, joilla ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.

Liiton kokouksissa on jokaisella jäsenyhdistyksen äänivaltaisella edustajalla yksi ääni, yhden ja saman jäsenyhdistyksen edustajilla kuitenkin yhteensä enintään yksi viidesosa (1/5) kokouksessa annetuista äänistä. Jäsenyhdistys määrää valtakirjaa antaessaan, kuinka moni sen edustaja käyttää äänivaltaa ja miten äänet edustajien kesken jakautuvat.

Liiton kokouksissa päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Liiton kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

1 Avataan kokous

2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys.

Varsinaisessa liittokokouksessa:

1 Käsitellään hallituksen toimintakertomus edellisen liittokokouksen jälkeiseltä ajalta.

2 Käsitellään liiton seuraavan kaksivuotiskauden toimintasuunnitelma.

3 Päätetään liittovaltuuston jäsenille seuraavan kaksivuotiskauden aikana maksettavista kokous- ja muista palkkioista.

4 Valitaan liiton puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

5 Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

6 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Liittovaltuusto

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokousten välisenä aikana liittovaltuusto. Siihen kuuluu varsinaisen liittokokouksen valitsemat liittovaltuuston puheenjohtaja ja viisikymmentä jäsentä. Jäsenet valitaan siten, että jokaisen jäsenyhdistyksen esityksestä valitaan ensin yksi jäsen. Loput viidestäkymmenestä jäsenestä valitaan jäsenyhdistysten jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten mukaan määräytyvässä suuruusjärjestyksessä siten, että jäsenmäärältään suurimman yhdistyksen esityksestä valitaan 40, toiseksi suurimman yhdistyksen esityksestä 30, kolmanneksi suurimman yhdistyksen esityksestä 20 ja neljänneksi suurimman esityksestä 10 prosenttia. Liittovaltuuston jäseneksi valittavan tulee olla häntä esittäneen jäsenyhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa ja sihteerin liittovaltuuston toimikaudeksi kerrallaan. Sihteeriksi voidaan valita myös liittovaltuustoon kuulumaton henkilö. Hänen tulee kuitenkin olla jäsenyhdistyksen äänioikeutettu jäsen.

Liitovaltuuston puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi alkaa valinnan tehneestä varsinaisesta liittokokouksesta ja päättyy seuraavassa varsinaisessa liittokokouksessa.

Varsinaiset liittovaltuuston kokoukset pidetään vuosittain, syyskokous syys-lokakuussa ja kevätkokous maalis-toukokuussa.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään, kun hallitus tai liittovaltuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kolmasosa (1/3) liittovaltuuston jäsenistä sitä hallitukselta vaatii. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä tulee ilmetä se erityinen syy, johon vaatimus perustuu. Liittovaltuuston ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus tällaisen kokouksen koollekutsumiseksi on tehty hallitukselle.

Hallituksen tai liittovaltuuston puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan on toimitettava kutsu liittovaltuuston kokoukseen viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta joko jäsenkirjeellä tai ilmoittamalla siitä liittovaltuuston syyskokouksen päättämässä lehdessä.

Liittovaltuuston kokouksessa käsiteltäväksi haluamastaan asiasta on jäsenen toimitettava kirjallinen esitys hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta. Asia on kokouskutsussa erikseen mainittava.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun yksi neljäsosa (1/4) sen jäsenistä, puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on saapuvilla. Liittovaltuuston kokouksissa on liittovaltuuston jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Liittovaltuuston kokouksissa asiat ratkaistaan ja päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Liittovaltuuston kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

1 Avataan kokous.

2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys

Syyskokouksessa:

1 Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja niiden perimisestä

2 Päätetään hallituksen ja toimikuntien jäsenille seuraavana vuonna maksettavista kokous- ja muista palkkioista.

3 Todetaan ja vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä.

4 Valitaan hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä jäsenyhdistysten jäsenistä.

5 Päätetään tilintarkastajille seuraavan vuoden toiminnan ja tilinpidon tarkastuksesta maksettavista palkkioista.

6 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä tarkastamaan seuraavan vuoden toimintaa ja tilinpitoa.

7 Käsitellään ja vahvistetaan liiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

8 Todetaan ja vahvistetaan liiton edustusoikeus ja oikeus ehdokkaiden asettamiseen muissa yhteisöissä.

9 Valitaan liiton edustajat ja ehdokkaat sekä heidän varamiehensä muiden järjestöjen kokouksiin ja vastaaviin tehtäviin.

10 Päätetään seuraavan vuoden kokousmenettelyt.

11 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Uuden liitovaltuuston kokoontuessa ensimmäistä kertaa syyskokoukseensa, valitsee liittovaltuusto keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa ja sihteerin liittovaltuuston toimikaudeksi kerrallaan.


Kevätkokouksessa:

1 Käsitellään hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto kuluneelta vuodelta.

2 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta kuluneelta vuodelta.

3 Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille kuluneelta vuodelta.

4 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Liiton hallitus

Liiton asioita hoitaa vaaleilla valittu hallitus, johon kuuluu varsinaisen liittokokouksen kaksivuotiskaudeksi kerrallaan valitsema liiton hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi ja liittovaltuuston syyskokouksen kaksivuotiskaudeksi kerrallaan valitsemat vähintään kuusi, enintään kaksitoista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä. Liittovaltuuston kokouksen valitsemista hallituksen jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varamiehistään on vuosittain erovuorossa noin puolet. Kesken toimikautta eronneiden jäsenten ja muuten vapautuneiden hallitusjäsenyyksien täyttämiseksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi liittovaltuuston syyskokous järjestää tarvittaessa täytevaalit. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan vuodeksi kerrallaan. Kaksi viimeksi mainittua ja muut toimihenkilöt voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta jäsenyhdistysten äänioikeutetuista jäsenistä.

Liiton puheenjohtajan toimikausi alkaa valinnan tehneestä varsinaisesta liittokokouksesta ja päättyy seuraavassa varsinaisessa liittokokouksessa. Hallituksen muiden jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä toimikausi, hallituksen toimikausi, alkaa hallituksen valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta ja loppuu toisen valintaa seuraavan kalenterivuoden päättyessä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään neljä sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on saapuvilla.

Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan ja päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja muodostavat juoksevien asioiden hoitamista varten hallituksen apuna ja sen valvonnassa olevan työvaliokunnan.


5§ TOIMIHENKILÖT
Hallitus voi nimetä toiminnanjohtajan ja määrittää hänen tehtävänsä. Jos liitolle on valittu toiminnanjohtaja, myös hän kuuluu hallituksen työvaliokuntaan.


6§ NIMENKIRJOITUS
Liiton nimen kirjoittavat liittovaltuuston ja hallituksen puheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä liittovaltuuston tai hallituksen varapuheenjohtajan kanssa tai joku edellä mainituista yhdessä jonkun hallituksen jäsenen kanssa. Hallitus voi määrätä jäsenyhdistyksen jäsenen kirjoittamaan liiton nimen yksin.


7§ TILIT
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina helmikuun kuluessa.

Liiton toimintaa ja tilinpitoa tarkastamaan valitaan liittovaltuuston syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet.

Tilintarkastajien toimikausi alkaa ensimmäisessä heidän vaaliaan seuraavassa liittovaltuuston kevätkokouksessa ja päättyy toisessa heidän vaaliaan seuraavassa liittovaltuuston kevätkokouksessa.

Hallituksen on huolehdittava toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta sekä siitä, että tilinpäätösasiakirjat ovat tilintarkastajien käytettävissä helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on luovutettava asiakirjat ja tilintarkastuskertomus hallitukselle maaliskuun 15. päivään mennessä.


8§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

Sääntöjä voidaan muuttaa yhdessä liiton kokouksessa, jos muutosta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä, muutoin kahdessa vähintään kahden kuukauden välein pidettävässä liiton kokouksessa.

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään yhden ja enintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä liiton kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä.


9§ YHDISTYSLAKI
Muutoin noudatetaan voimassaolevaa yhdistyslakia.

 

Liity jäseneksi!