Liity jäseneksi!

Talvivaara vastaa esitettyyn kritiikkiin

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
2.3.2012


Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj vastaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun liittyen yhtiön 16.2.2012 toteuttamaan suunnattuun osakeantiin.

Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius käsitteli liiton verkkosivuilla 29.2.2012 julkaistussa kirjoituksessaan Talvivaaran suunnattua osakeantia, ja kirjoitti annin olleen "osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta polkeva". Rothovius arvosteli antia myös Talouselämän verkkosivuilla 22.2.2012, ja lehti kirjoitti että "Talvivaaran isot omistajat tekevät mitä lystäävät, ja piensijoittaja maksaa viulut".

Arvostelu on perusteetonta. Talvivaara on ylpeä laajasta osakaspohjastaan ja kohtelee kaikkia osakkeenomistajiaan tasavertaisesti, eikä yhtiön suunnatun osakeannin yhteydessä ole asetettu osakkeenomistajia eriarvoiseen asemaan. On myös huomattava, että Talvivaara on ainoana Helsingin arvopaperipörssin päälistalla noteerattavana yhtiönä vapaaehtoisesti tiukentanut suunnattujen antien hyväksymisen edellyttämää määräenemmistövaatimusta osakeyhtiölain edellyttämästä 2/3:sta 3/4:an kokouksessa edustetuista osakkeista ja äänistä. Tämä vaatimus korostaa tarvetta valmistella ja miettiä erityisen huolellisesti jokainen yhtiön pääomaan oikeuttavien arvopapereiden liikkeeseen lasku. Yhtiö ei siten suhtaudu väheksyvästi piensijoittajien asemaan tai merkitykseen varainhankinnan suunnittelussaan.

Talvivaara keräsi suunnatulla osakeannilla 83,0 miljoonaa euroa myymällä yhteensä 24,6 miljoonaa uutta osaketta (10% yhtiön liikkeeseen lasketuista osakkeista). Anti suunnattiin uusille ja nykyisille institutionaalisille sijoittajille, joiden tekemien tarjousten perusteella merkintähinnaksi määräytyi 3,38 euroa osakkeelta. Antiin ei osallistunut yksityishenkilöitä, mukaan lukien yhtiön hallitus ja johto.

Suunnatussa osakeannissa tarjotaan institutionaalisille sijoittajille merkittäväksi osakkeita huutokauppaperiaatteella, ja merkintähinta määräytyy sijoittajien tekemien tarjousten perusteella. Sijoittajat ilmoittavat tarjouskirjaan haluamansa osakemäärän, sekä hinnan, jolla ovat valmiit osakkeet merkitsemään. Huutokaupan sulkeuduttua järjestäjäyhtiö päättää osakkeiden allokaation sijoittajille sekä merkintähinnan, joka käytännössä asettuu korkeimmalle käytännölliselle tasolle jolla haluttu osakemäärä saadaan myytyä. Antiin osallistuneet sijoittajat eivät siis tarjousta tehdessään tiedä saavatko he annista osakkeita ja mihin hintaan. Talvivaaran tapauksessa koko huutokauppaprosessi kesti noin kolme tuntia.

Vaihtoehtona Talvivaaran suunnatulle osakeannille on esitetty julkisuudessa kaikille osakkeenomistajille omistuksen suhteessa suunnattua merkintäetuoikeus- eli niin sanottua kuponkiantia. Kuponkianti on kuitenkin huomattavasti kalliimpi ja hitaampi prosessi eikä välttämättä edistä osakkeenomistajien samanarvoisuutta suunnattuun antiin verrattuna. Suunnattu osakeanti on yhtiön kannalta kustannustehokkaampi ja nopeampi tapa kerätä markkinoilta pääomaa kuin kuponkianti. Kuponkiantiin liittyvät oheiskulut ovat keskimäärin Suomessa noin 5% luokkaa kerätystä pääomasta, kun suunnatussa osakeannissa kustannukset ovat 1-2% tuntumassa. Kuponkiannin järjestäminen olisi kestänyt vähintään 2-3 kuukautta, mikä on pitkä aika nykyisessä epävarmassa markkinatilanteessa. Talvivaaran osakekurssi on vahvistunut merkittävästi vuoden 2012 aikana, ja yhtiö halusi toteuttaa annin mahdollisimman nopeasti. Näin ollen Rothoviuksen arvostelu annista "epäeettisenä, lain henkeä rikkovana, osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta polkevana toimintana" on perusteetonta.

Suunnattu osakeanti on hyvin vakiintunut tapa kerätä pääomaa markkinoilta, kun annin koko on suhteellisen pieni. Suomalaisissa suunnatuissa osakeanneissa on keskimäärin kerätty 10% lisää osakepääomaa, niin kuin Talvivaarankin tapauksessa, kun taas kuponkianneissa uutta osakepääomaa on kerätty keskimäärin 30%. Sama ilmiö toistuu myös kansainvälisillä markkinoilla - vuoden 2009 jälkeen ainoastaan 7%:ssa eurooppalaisista kuponkianneista on kerätty vähemmän kuin 10% uutta pääomaa. Vuosina 2011-2012 suunnatut osakeannit ovat lisäksi olleet yleisin osakeannin muoto Euroopassa. Näin ollen Rothoviuksen väittämä siitä, että suunnattu anti olisi poikkeuksellinen pääoman hankintatapa ei vastaa vakiintuneita markkinakäytäntöjä.

Talvivaaran suunnattu osakeanti toteutettiin 14,6% alennuksella 15.2.2012 päätöskurssiin Helsingin pörssissä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana vastaavien suomalaisten suunnattujen osakeantien alennus on ollut keskimäärin noin 6%. Talvivaaran tapauksessa alennukseen vaikuttivat päivän aikana julkisuuteen tulleet negatiiviset uutiset Euroopan velkakriisistä ja Kreikan tilanteesta sekä osin myös osakeantia edeltänyt Talvivaaran osakkeen voimakas kurssinousu. Alennuksesta huolimatta pienosakkaat saivat Talvivaaran osakeannissa käytännössä saman merkintäedun kuin instituutiotkin, sillä Talvivaaran osakekurssi laski antipäivänä lähes merkintähinnan tasolle ja antia seuraavina päivinä myös merkintähinnan alle, jolloin jokainen osakkeenomistaja pystyi halutessaan ostamaan Talvivaaran osakkeita samalla hinnalla kuin antiin osallistuneet instituutiot.

Myös kuponkiannit toteutetaan pääsääntöisesti merkittävällä alennuksella osakekurssiin. Kun alennus suomalaisissa suunnatuissa osakeanneissa on ollut noin 6%, kuponkianneissa se on ollut noin 45% osakekurssiin ja 35% teoreettiseen annilla oikaistuun kurssiin (theoretical ex-rights price, TERP) verrattuna. Pörssiin listattujen merkintäoikeuksien hintaa voi painaa merkittävästi pitkä listausaika ja annin toteutumiseen liittyvät epävarmuustekijät. Osakkeenomistaja, joka ei käytä merkintäoikeuttaan lainkaan tai myy sen pörssissä alennuksella voi kärsiä suoraan kuponkiannin 30-40% alennuksen ja laimentumisvaikutus on merkittävästi suurempi kuin vastaavassa suunnatussa osakeannissa.

Talvivaaran näkemyksen mukaan osakeannin pääasiallinen tavoite - yhtiön taloudellisen ja operatiivisen liikkumavaran lisääminen epävarmassa markkinatilanteessa - saavutettiin nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin. Tästä lankeaa hyöty kaikille osakkeenomistajille. Jokaisella sijoittajalla oli mahdollisuus ostaa Talvivaaran osakkeita suoraan pörssistä käytännössä osakeannin merkintähintaan. Sama ilmiö on toteutunut lähes poikkeuksetta niin suomalaisissa kuin ulkomaisissakin suunnatuissa osakeanneissa, kun osakekurssi on annin seurauksena laskenut merkintähinnan tasolle.

On tärkeää, että kasvavan yhtiön rahoitukseen liittyvät päätökset pystytään toteuttamaan nopeasti ja kustannustehokkaasti. Nämä kaksi tavoitetta pystyttiin yhdistämään erinomaisesti Talvivaaran suunnatussa annissa.


Saila Miettinen-Lähde
rahoitus- ja talousjohtaja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Liity jäseneksi!