Kuukausisäästäjän tuotto-odotuksia liioitellaan, ainakin aluksi

20.2.2019

Kuukausisäästäminen on tehokkain tapa kartuttaa varallisuutta ajan myötä. Idea on erittäin yksinkertainen, pitää vain päättää minkä verran palkasta haluaa siirtää esimerkiksi rahastoihin tuottamaan ja aika hoitaa loput.

Käytännössä huomattavan moni kuukausisäätäjä lopettaa kuitenkin säästämisen varsin aikaisessa vaiheessa. Saattaa olla, että vaurastumistarkoituksessa avattu kuukausisäästämissopimus lopetetaan jo parin vuoden säästämisen jälkeen. Aiemman pankkiurani aikana puhuttiin usein siitä, että on hyvää, jos kuukausisäästäminen jatkuu edes neljä vuotta.

Ajan myötä huomasin kuukausisäästäjillä varsin tutun kaavan. Tuottoja ei oikein tahtonut tulla ensimmäisten vuosien aikana riippumatta alla olevien rahastojen tuotoista, ja vaikka pörssi oli syöksyvaiheessa ei tappiotkaan erityisemmin hetkauttaneet. Harvemmin tuotto kahden vuoden säästämisjakson jälkeen ylitti 10%, ja miltei koskaan saatu aikaiseksi 10% enempää tappiota, melkeinpä riskistä riippumatta.

Syy tähän on melko yksinkertainen. Eri laskelmissa käytetään miltei aina samaa yksinkertaista kaavaa. Käytännössä lasketaan vuoden kk-erät yhteen ja vuoden lopuksi lisätään vuotuinen tuotto-olettama. Näin ollen 100€ kuukausisummalla ja 8% tuotto-olettamalla lasketaan (12×100€)x1,08=1.296€. Seuraavan vuoden tuotot lasketaan kaavalla ((1296+(12×100))x1,08=2.695,68€.

Kävin läpi puolisen tusinan verran suomalaisten pankkien rahastolaskureita, ja jostain syystä ne antavat toisistaan hiukan erilaisia tuloksia, siitäkin huolimatta, että olen käyttänyt samoja tuotto-oletuksia. Havaintojeni mukaan, jokainen pankki käyttää kuitenkin tuonkaltaista laskentaperiaatetta.

Laskurit antavat käytännössä liian ruusuisen kuvan varsinkin lyhytaikaisille säästöjaksoille. Jos alla oleva rahasto tuottaa lineaarisesti tuottotavoitteen mukaisesti, jää koko vuoden tuotot pahasti jäljelle. Esimerkiksi 8% vuosituotolla laskettuna, johon liittyy lineaarinen nousu 0,727%-yks/kk (11kk, ensimmäisen kuukauden arvona lähtöarvo), johtaa kuukausisäästäjän näkökulmasta vaivaiseen +3,93% tuottoon.

Kummallista kyllä tuohon 8%:iin voidaan varsinkin ensimmäisen vuoden aikana päästä, vaikka rahaston vuosituotto jäisikin pakkaselle. Paljon riippuu siitä, miten rahasto käyttäytyy matkan varrella. Ja on myös mahdollista tehdä reilusti turskaa, vaikka rahasto päättyy plussalle vuoden lopussa, riittää että rahaston arvo on ollut suurimman osan vuodesta enemmän arvoinen kuin vuoden lopussa.

Ensimmäisen vuoden tuottoon liittyy siis suurta epävarmuutta. Entä toisen vuoden tuotto-odotukseen? Silloin vaaditaan ainakin ensimmäisen vuoden aikana kertyneelle pääomalle tuottoa jonka lisäksi kuukausihankintojen hankintahinnat vaikuttavat edelleen olennaisesti. Jos alla oleva rahasto kehittyy taas lineaarisesti toista vuotta putkeen on sijoittajan kokonaistuotto vasta +7,45% vaikka alla olevan rahaston arvo on noussut +16,64%. Sijoittaja jää jatkuvasti tuottotavoitteesta.

Päästäkseen tuottotavoitteeseen, jos tuottotavoite on 8%/v ja nousu lineaarinen, vaaditaan ensimmäisen vuoden osalta n +17%:n tuottoa ja yhteensä kahdelta vuodelta vaadittaisiin n 36%:n kokonaistuottoa.  Vasta silloin rahastosäästäjä on saanut 8% vuotuista tuottoa… Onneksi elämä ei sentään ole lineaarista, muuten tästä touhusta ei tulisi mitään.

Pitäisikö tästä olla huolissaan? Minusta pankkien ja muidenkin varallisuusvalmentajien olisi syytä avata taustalla oleva matematiikka asiakkailleen, kun pyritään suunnittelemaan vaurastumista. Jos rahastosäästäjä uskoo saavansa tuottotavoitteen mukaista keskimääräistä tuottoa, vaikkapa ensimmäiseltä viideltä vuodelta, on alla olevan rahaston oikeasti tuottava joko loistavasti tai sitten rahaston arvon kehityksen olisi syytä sisältää laskukausia. Muuten tuottotavoitteeseen ei ainakaan helpolla päästä.

Pitkällä tähtäimellä tällä ei ole niinkään ratkaisevaa merkitystä, koska tuottotavoitteen saavuttaminen helpottuu olennaisesti ajan myötä. Rahastosäästäjät huomaavatkin yleensä noin viisi vuotta säästämisen aloittamisesta, että liikettä alkaa löytymään enemmänkin. Ajan myötä uuden rahan vaikutus laimenee salkun arvonmuutoksiin verrattuna ja jonain päivänä uuden rahan merkitys poistuu miltei kokonaan. Tämä kestää kuitenkin vähintään parikymmentäkymmentä vuotta, varsinkin jos suurin osa varoista ei ole osakkeissa.

Kun kyseessä on vaikkapa kymmenen vuoden säästämisajasta, on loppujen lopuksi melko samantekevää, miten tuottoja saavutettiin, kunhan saavutettiin.

Suurimmat ongelmat tästä liittyy minun mielestäni rahastosäästäjän odotuksiin toteutuneesiin tuloksiin verrattuna. Veikkaan, että varsin moni pettyy varsin nopeasti tuottoihin näinkin yksinkertaisen syyn takia. Jos tuottoja ei oikeasti tule, vaikka alla oleva rahasto liikkuu paljonkin, on vaikeata motivoida itseään jatkamaan. On muistettava, että pari kolme vuotta on melko pitkä aika sekin, ja ei todellakaan ole kivaa seurata rahastojaan, jotka eivät oikein jaksa millään tuottaa.

Veikkaan myös, että nimenomaan tästä syystä, moni hakee jännitystä elämään vaikkapa kryptovaluutoista, listaamattomista yrityksistä, vertaislainoista tai johdannaisista.

Aika on pitkäaikaisen sijoittajan paras ystävä, joten lyhyellä tähtäimellä tapahtuvilla asioilla ei siihen nähden ole merkitystä. Mutta alussa motivaatio on kaiken perusta, ja jos matka tyssää jo siinä vaiheessa on vaurastuminen vaikeata.

Olkaamme siis rehellisiä vaurastumista myydessämme, alku tulee olemaan kaikille takkuinen, monellakin tapaa. Mutta kyllä se siitä, kunhan jaksaa olla mukana tarpeeksi kauan.

 

Svenne Holmström 

Kirjoittaja toimii sijoitusvalmentajana Holmstöm Groupilla sekä Suomen Osakesäästäjät ry:n koulutusvastaavana. Ilmoittautuminen koulutuskiertueelle on avattu. Kiertuepaikkakunnat ja ilmoittautumislinkit löytyy osoitteesta www.osakeliitto.fi/koulutuskiertue.