Suomen Osakesäästäjät ry:n säännöt

Rekisteröity 01.08.2019

 

1§ NIMI JA KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE JA KIELI

 

Yhdistyksen nimi on Suomen Osakesäästäjät ry, ruotsiksi Finlands Aktiesparare rf, ja kansainvälisissä yhteyksissä englanniksi The Finnish Shareholders’ Association.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue Suomi.

Yhdistyksen virallisina kielinä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakielenä suomi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä Osakesäästäjiksi.

 

2§ TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

 

Osakesäästäjät on sijoittamisesta ja säästämisestä kiinnostuneiden henkilöiden ja rekisteröityjen yhdistysten aatteellinen ja sitoutumaton valtakunnallinen etujärjestö. Osakesäästäjillä voi olla ulkojäsenenä rekisteröity yhdistys, jolla on samat toimintaperiaatteet kuin Osakesäästäjillä.

Osakesäästäjien alaisuudessa toimii Nuoret Osakesäästäjät (NOS), jolla voi olla pääsihteeri ja muuta henkilökuntaa.

Osakesäästäjien tarkoitus on edistää jäsenyhdistystensä ja niiden jäsenten yleisiä ja yhteisiä etuja sijoittamiseen ja säästämiseen liittyvissä asioissa. Osakesäästäjät ei harjoita arvopaperikauppaa tai -välitystä, mutta voi omistaa arvopapereita.

Osakesäästäjät seuraa taloudellista kehitystä ja tekee tarvittaessa esityksiä ja aloitteita toiminta-alueeseensa liittyvissä asioissa.

Osakesäästäjät harjoittaa yhteistoimintaa vastaavien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa. Osakesäästäjät järjestää tiedotus- ja koulutustilaisuuksia.

Osakesäästäjät voi harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi Osakesäästäjät voi järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia ja maksullisia tilaisuuksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Osakesäästäjät voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Osakesäästäjät voi liittyä jäseneksi muuhun rekisteröityyn ja Osakesäästäjien tarkoitusperiä palvelevaan yhdistykseen.

 

3§JÄSENET

 

Osakesäästäjien varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Tällaista yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistykseksi.

Jäsenyhdistyksen jäsenet maksavat vuosittain Osakesäästäjien valtuuston, jota näissä säännöissä kutsutaan valtuustoksi, syyskokouksessaan määräämän jäsenmaksun, joka jakaantuu Osakesäästäjien ja jäsenyhdistyksen kesken valtuuston syyskokouksen määräämin tavoin. Osakesäästäjien osuuteen voi sisältyä jäsenyhdistyksen jäsenille jaettava jäsenlehti tai vastaavan tilausmaksu.

Jäsenyhdistyksen varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen, nuoren jäsenen tai muun vastaavan ryhmän jäsenmaksut voidaan määrätä muiden jäsenten jäsenmaksua pienemmiksi.

Kannatusjäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka tukee Osakesäästäjien toimintaa maksamalla kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenen edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta jäsenyhdistysten edustajien kokouksessa, jota näissä säännöissä kutsutaan edustajiston kokoukseksi.

Yhteisöjäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa asiakas- tai jäsenmääräänsä perustuvan jäsenmaksun. Yhteisöjäsenen asiakkaat tai jäsenet (luonnolliset henkilöt) voivat käyttää Osakesäästäjien tarjoamia palveluita – kuten jäsenlehti, jäsentapahtumat tai muut jäsenedut – erikseen sovituin ehdoin.

Yhteisöjäsenen asiakkaat tai jäsenet (luonnolliset henkilöt) lasketaan Osakesäästäjien kokonaisjäsenmäärään sillä edellytyksellä, että yhteisöjäsenen jäsenmaksu perustuu näiden mainittujen henkilöiden lukumäärään. Yhteisöjäsenen edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksessa, mutta ei äänioikeutta.

Kannatusjäsenen ja yhteisöjäsenen jäsenmaksun määrää Osakesäästäjien hallitus. Osakesäästäjien kunniapuheenjohtajaksi voi edustajiston kokous kutsua ja erottaa Osakesäästäjien toiminnassa ansioituneen Osakesäästäjien puheenjohtajan. Osakesäästäjillä voi kerrallaan olla vain yksi kunniapuheenjohtaja.

Osakesäästäjien kunniajäseneksi voidaan kutsua Osakesäästäjien toimintaa edistänyt henkilö. Osakesäästäjien kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksessa, mutta ei äänioikeutta ja he ovat vapaat jäsenmaksuvelvollisuudesta Osakesäästäjille. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Osakesäästäjät voi hallituksen päätöksellä lykätä jäsenyhdistykselle kuuluvan jäsenmaksuosuuden tilittämistä, mikäli jäsenyhdistyksellä ei ole Osakesäästäjien toiminnan tarkoituksen mukaista toimintaa, tai se ei ole toimittanut Osakesäästäjille tilinpäätöstään, vuosikertomustaan ja toimintasuunnitelmaansa.

Edustajiston kokous voi erottaa jäsenyhdistyksen, joka ei ole huolehtinut lakimääräisistä velvoitteistaan, tai jolla ei ole ollut Osakesäästäjien toiminnan tarkoituksen mukaista toimintaa kahteen vuoteen, ja päättää lykättyjen jäsenmaksuosuuksien tilityksistä.

 

4§  OSAKESÄÄSTÄJIEN  TOIMIELIMET,  PÄÄTÖS- JA TOIMEENPANOVALTA

 

Osakesäästäjien toimielimet ovat edustajiston kokoukset ja valtuusto, joilla on näissä säännöissä niille määrätty päätösvalta sekä hallitus, jolla on toimeenpanovalta.

Edustajiston kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai edustajiston kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Valtuuston kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai valtuuston kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Etäosallistuminen hallituksen kokouksiin on mahdollista tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Harkintavalta etäosallistumisen tarjoamisessa on yhdistyksen hallituksella.

Edustajiston kokoukset

Varsinainen edustajiston kokous pidetään joka toinen vuosi touko-kesäkuussa.

Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun edustajiston kokous niin päättää tai kun vähintään kolme jäsenyhdistystä tai yksi kymmenesosa (1/10) jäsenyhdistysten äänioikeutettujen jäsenten yhteenlasketusta lukumäärästä tai yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta vaatii. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä tulee ilmetä se erityinen syy, johon vaatimus perustuu. Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus tällaisen kokouksen koollekutsumisesta on tehty hallitukselle.

Hallituksen on toimitettava kutsu liitteineen edustajiston kokoukseen viimeistään kolmekymmentä päivää ennen kokousta, ja ylimääräiseen edustajiston kokoukseen viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta, joko jäsenkirjeellä, sähköpostikutsulla tai muulla digitaalisella tavalla, tai ilmoittamalla siitä valtuuston syyskokouksen päättämässä lehdessä.

Edustajiston kokouksessa käsiteltäväksi haluamastaan erityisestä asiasta on jäsenyhdistyksen toimitettava kirjallinen esitys hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta. Asia on kokouskutsussa erikseen mainittava.

Edustajiston kokouksiin kukin jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään äänivaltaisia edustajia noudattaen seuraavaa taulukkoa, missä osuus tarkoittaa jäsenyhdistyksen varsinaisten jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten jäsenmäärän suhteellista osuutta koko järjestön jäsenmaksunsa maksaneiden varsinaisten jäsenten jäsenmäärästä edellisen vuoden lopun jäsenluettelon mukaan, sekä muita edustajia, joilla ei ole äänioikeutta edustajiston kokouksessa:

Osuus % Edustajia

Osuus 0 – alle 2 Edustajia 1

Osuus 2 – alle 4 Edustajia 2

Osuus 4 – alle 6 Edustajia 3

Osuus 6 – alle 8 Edustajia 4

Osuus 8 – alle 10 Edustajia 5

Osuus 10 – alle 15 Edustajia 6

Osuus 15 – alle 20 Edustajia 7

Osuus 20 – Edustajia 8

Edustajiston kokouksissa jokaisella jäsenyhdistyksen äänivaltaisella edustajalla on yksi ääni,

yhden ja saman jäsenyhdistyksen edustajilla kuitenkin yhteensä enintään yksi kymmenesosa (1/10) kokouksessa annetuista äänistä. Jäsenyhdistys määrää valtakirjaa antaessaan, kuinka moni sen edustaja käyttää äänivaltaa ja miten äänet edustajien kesken jakautuvat.

Edustajiston kokouksessa päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Edustajiston kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

Avataan kokous

Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys.

Varsinaisessa edustajiston kokouksessa:

Käsitellään hallituksen toimintakertomus edellisen edustajiston kokouksen jälkeiseltä ajalta.

Käsitellään Osakesäästäjien seuraavan kaksivuotiskauden toimintasuunnitelma.

Päätetään valtuuston jäsenille seuraavan kaksivuotiskauden aikana maksettavista kokous- ja muista palkkioista.

Valitaan Osakesäästäjien puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Valitaan edustajiston puheenjohtaja ja jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. 6 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Osakesäästäjien valtuusto

Osakesäästäjien ylintä päätösvaltaa käyttää edustajiston kokousten välisenä aikana valtuusto. Siihen kuuluu edustajiston varsinaisen kokouksen valitsemat valtuuston puheenjohtaja ja äänivaltaisia valtuutettuja kustakin jäsenyhdistyksestä noudattaen seuraavaa taulukkoa, missä osuus tarkoittaa jäsenyhdistyksen varsinaisten jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten jäsenmäärän suhteellista osuutta koko järjestön jäsenmaksunsa maksaneiden varsinaisten jäsenten jäsenmäärästä edellisen vuoden lopun jäsenluettelon mukaan:

Osuus % Valtuutettuja

Osuus 0 – alle 2 Valtuutettuja 1

Osuus 2 – alle 4 Valtuutettuja 2

Osuus 4 – alle 6 Valtuutettuja 3

Osuus 6 – alle 8 Valtuutettuja 4

Osuus 8 – alle 10 Valtuutettuja 5

Osuus 10 – alle 15 Valtuutettuja 6

Osuus 15 – alle 20 Valtuutettuja 7

Osuus 20 – Valtuutettuja 8

Valtuuston jäseneksi valittavan tulee olla häntä esittäneen jäsenyhdistyksen äänioikeutettu jäsen. Valtuusto valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa ja sihteerin valtuuston toimikaudeksi kerrallaan. Sihteeriksi voidaan valita myös valtuustoon kuulumaton henkilö. Hänen tulee kuitenkin olla jäsenyhdistyksen äänioikeutettu jäsen.

Jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää kokoukseen äänivaltainen varahenkilö, mikäli valtuuston varsinainen jäsen on estynyt.

Valtuuston puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi alkaa valinnan tehneestä varsinaisesta edustajiston kokouksesta ja päättyy seuraavassa varsinaisessa edustajiston kokouksessa. Varsinaiset valtuuston kokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa, syyskokous syys-lokakuussa ja kevätkokous maalis-toukokuussa.

Ylimääräinen valtuuston kokous pidetään, kun hallitus tai valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kolmasosa (1/3) valtuuston jäsenistä sitä hallitukselta vaatii. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä tulee ilmetä se erityinen syy, johon vaatimus perustuu. Valtuuston ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus tällaisen kokouksen koollekutsumiseksi on tehty hallitukselle.

Hallituksen tai valtuuston puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan on toimitettava kutsu liitteineen valtuuston kokoukseen viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta joko jäsenkirjeellä, sähköpostikutsulla tai muulla digitaalisella tavalla, tai ilmoittamalla siitä valtuuston syyskokouksen päättämässä lehdessä.

Valtuuston kokouksessa käsiteltäväksi haluamastaan asiasta on jäsenyhdistyksen toimitettava kirjallinen esitys hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta. Asia on kokouskutsussa erikseen mainittava.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun yksi viidesosa (1/5) sen jäsenistä, puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on saapuvilla. Valtuuston kokouksissa on valtuuston jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Valtuuston kokouksissa asiat ratkaistaan ja päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Valtuuston kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

1 Avataan kokous.

2 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys

Syyskokouksessa:

1 Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista ja niiden perimisestä

2 Päätetään hallituksen ja toimikuntien jäsenille seuraavana vuonna maksettavista kokous- ja muista palkkioista.

3 Todetaan ja vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä.

4 Valitaan hallituksen jäsenet jäsenyhdistysten jäsenistä.

5 Päätetään tilintarkastajille seuraavan vuoden toiminnan ja tilinpidon tarkastuksesta maksettavista palkkioista.

6 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varahenkilönsä tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan seuraavan vuoden toimintaa ja tilinpitoa.

7 Käsitellään ja vahvistetaan Osakesäästäjien seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

8 Todetaan ja vahvistetaan Osakesäästäjien edustusoikeus ja oikeus ehdokkaiden asettamiseen muissa yhteisöissä.

9 Valitaan Osakesäästäjien edustajat ja ehdokkaat sekä heidän varahenkilönsä muiden järjestöjen kokouksiin ja vastaaviin tehtäviin.

10 Päätetään seuraavan vuoden kokousmenettelyt.

11 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Uuden valtuuston kokoontuessa ensimmäistä kertaa syyskokoukseensa, valitsee valtuusto keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa ja sihteerin valtuuston toimikaudeksi kerrallaan.

Kevätkokouksessa:

1 Käsitellään hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto kuluneelta vuodelta.

2 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta kuluneelta vuodelta.

3 Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille kuluneelta vuodelta.

4 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Osakesäästäjien hallitus

Osakesäästäjien asioita hoitaa vaaleilla valittu hallitus, johon kuuluu edustajiston varsinaisen kokouksen kaksivuotiskaudeksi kerrallaan valitsema Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös Osakesäästäjien puheenjohtajaksi ja valtuuston syyskokouksen kaksivuotiskaudeksi kerrallaan valitsemat vähintään kaksitoista ja enintään kaksikymmentäneljä jäsentä. Yksi jäsenistä voi olla Nuorten Osakesäästäjien ehdottama jäsen. Hallituksessa voi olla korkeintaan kaksi jäsentä kutakin jäsenyhdistystä kohden. Valtuuston kokouksen valitsemista hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa noin puolet. Kesken toimikautta eronneiden jäsenten ja muuten vapautuneiden hallitusjäsenyyksien täyttämiseksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi valtuuston syyskokous järjestää tarvittaessa täytevaalit. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Jotta jäsenyhdistyksen äänioikeutettu jäsen olisi vaalikelpoinen hallitusta valittaessa, tulee jäsenyhdistyksen ilmoittaa mahdolliset ehdokkaansa hallitukselle elokuun loppuun mennessä. Osakesäästäjien puheenjohtajan toimikausi alkaa valinnan tehneestä edustajiston varsinaisesta kokouksesta ja päättyy seuraavassa varsinaisessa edustajiston kokouksessa. Hallituksen muiden jäsenten toimikausi, eli hallituksen toimikausi, alkaa hallituksen valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta ja loppuu toisen valintaa seuraavan kalenterivuoden päättyessä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kolmannes sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on saapuvilla.

Hallituksen kokouksissa asiat ratkaistaan ja päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsemat henkilöt muodostavat juoksevien asioiden hoitamista varten hallituksen apuna ja sen valvonnassa olevan työvaliokunnan.

 

5§ TOIMIHENKILÖT

 

Hallitus voi nimetä toimitusjohtajan, joka toimii yhdistyslaissa tarkoitettuna toimeenpanevana johtajana, ja määrittää hänen tehtävänsä. Jos Osakesäästäjille on valittu toimitusjohtaja, myös hän kuuluu hallituksen työvaliokuntaan.

 

6§ NIMENKIRJOITUS

 

Osakesäästäjien nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin, tai hallituksen varapuheenjohtaja yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Hallitus voi määrätä toimitusjohtajan tai Osakesäästäjien henkilökuntaan kuuluvan kirjoittamaan Osakesäästäjien nimen yksin tai yhdessä toisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa.

 

7§ TILIT

 

Osakesäästäjien toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina maaliskuun kuluessa.

Osakesäästäjien toimintaa ja tilinpitoa tarkastamaan valitaan valtuuston syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt tai tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajien toimikausi alkaa ensimmäisessä heidän vaaliaan seuraavassa valtuuston kevätkokouksessa ja päättyy toisessa heidän vaaliaan seuraavassa valtuuston kevätkokouksessa. Hallituksen on huolehdittava toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta sekä siitä,

että tilinpäätösasiakirjat ovat tilintarkastajien käytettävissä maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on luovutettava asiakirjat ja tilintarkastuskertomus hallitukselle huhtikuun 15. päivään mennessä.

 

8§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

 

Sääntöjä voidaan muuttaa yhdessä edustajiston kokouksessa, jos muutosta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä, muutoin kahdessa vähintään kahden kuukauden välein pidettävässä edustajiston kokouksessa.

Päätös Osakesäästäjien purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään yhden ja enintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä.

 

9§ YHDISTYSLAKI

 

Muutoin noudatetaan voimassaolevaa yhdistyslakia.