fbpx

Kysymyksiä ja vastauksia

Osakesäästäjien Keskusliiton tavoitteena on edistää osakesäästämistä ja jakaa puolueetonta tietoa osakesäästämiseen liittyen. Liiton toimistoon tulee jäseniltä säännöllisesti sijoittajia askarruttavia kysymyksiä. Tähän on listattu viime aikojen yleisimmät kysymykset sekä vastaukset niihin.

Kysymyksiä voi lähettää meille palautelomakkeella.

 

  1. Voiko Talvivaaran osakkeesta aiheutuneet tappiot vähentää vuoden 2015 verotuksessa?

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj eli pörssilistattu nk. emoyhtiö ei ole konkurssissa vaan jatkaa toimintaansa yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti, vaikka omistusoikeutta konkurssiin menneeseen kaivosyhtiöön ei enää ole. Näin ollen tappio ei ole vielä realisoitunut eikä sitä voi vähentää. Konkurssitapauksessa luovutustappion voi vähentää vasta kun yhtiö on haettu konkurssiin ja pesänselvittäjä on todennut, ettei osakkeenomistajille tule jäämään jako-osuutta.

  1. Voiko Talvivaaran osakkeella käydä kauppaa pörssin ulkopuolella?

Pörssiosakkeilla voi käydä kauppaa myös pörssin ulkopuolella tekemällä tarvittavat kauppakirjat ja toimittamalla ne säilyttäjäpankille, joka hoitaa osakkeiden siirron ostajan arvo-osuustilille. On hyvä muistaa, että pörssin ulkopuolisista kaupoista peritään 1,6 prosentin varainsiirtovero. Varainsiirtoveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos sen määrä jäisi 10 euron alle.

Lähtökohtaisesti pörssin ulkopuolinen kauppa realisoi luovutusvoiton tai -tappion siinä missä pörssikauppakin. Poikkeustapauksissa verottaja voi kuitenkin tulkita pörssin ulkopuolisen kaupan näennäiskaupaksi ja sivuuttaa sen veronkiertosäännöksiin nojaten. Tarkastelussa painoarvoa annetaan mm. sille, ketkä ovat kaupan osapuolina ja voidaanko kauppahintaa pitää käypänä hintana.

Lisää aiheesta: www.vero.fi -> Syventävät vero-ohjeet -> Henkilöasiakkaan tuloverotus -> Veron kiertämissäännöksen soveltaminen (ohje päivätty 24.10.2014)

  1. Milloin pitää viimeistään ostaa osakkeet, jotta on oikeutettu saamaan yhtiökokouksessa päätettävän osingon?

Yleinen käytäntö Suomessa on, että osinko “irtoaa” osakkeesta yhtiökokousta seuraavana pankkipäivänä, jolloin jos ostaa viimeistään yhtiökokouspäivänä, saa vielä osingon. Koska kaupat selvitetään kahden päivän kuluttua kaupanteosta, täsmäytyspäivä on kaksi päivää yhtiökokouksen jälkeen. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa irtoamispäivään, joka on kaupankäynnin kannalta olennaisempi päivä.

  1. Miten hankintameno-olettamaa käytetään?

Hankintameno-olettama on yli 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta 40 % ja sitä lyhyemmältä ajalta 20 %. Hankintameno-olettama lasketaan osakkeiden myyntihinnasta eikä tällöin muita hankintaan liittyviä kuluja voi vähentää. Luovutusvoittoa laskettaessa hankintameno-olettaman suuruinen summa merkitään luovutettujen osakkeiden hankintahinnaksi. Hankintameno-olettamaa kannattaa käyttää ainoastaan, mikäli todellinen hankintameno on hankintameno-olettamaa pienempi. Tappiollisissa kaupoissa hankintameno-olettamaa ei luonnollisestikaan tule käyttää.

  1. Jos henkilö on saanut testamentilla kuolinpesän omistamat pörssiosakkeet, miten osakkeet siirretään testamentinsaajan nimiin?

Testamentinsaajan on avattava omalla nimellään ensin arvo-osuustili, jonne testamentatut osakkeet siirretään perunkirjoituksen ja jakokirjan laatimisen jälkeen. Jos testamentinsaajia on yksi, koko arvo-osuustili voidaan siirtää kerralla. Jos testamentinsaajia on useita, jako tehdään jakokirjan osoittamalla tavalla kunkin testamentinsaajan arvo-osuustilille. Lahjaksi, perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta ei makseta varainsiirtoveroa.

  1. Minkä vuoksi päivittäisessä pörssikaupassa osassa kaupoista näkyy kaupan osapuolten välittäjätunnukset ja osassa ei näy.

Maaliskuussa 2014 Helsingin Pörssissä siirryttiin vapaaehtoiseen anonyymiuteen, jonka seurauksena välittäjät voivat itse valita näkyvätkö heidän tunnuksensa kauppojen yhteydessä vai ei. Valinta tehdään kuukaudeksi kerrallaan, joten sitä ei voi muuttaa kauppakohtaisesti. Anonyymius koskee Helsingin Pörssin Large Cap -listaa. Anonyymiutta on perusteltu kansainvälisillä käytännöillä ja näiden tuomisella myös Helsingin markkinoille.

  1. Mitä Helsingin Pörssissä tapahtuu klo 18:25 – 18:30, kun osto- ja myyntilaidat liikkuvat erikoisesti, mutta kauppoja ei synny? Sitten yhtäkkiä klo 18:30 toteutuu iso määrä kauppoja.

Kyseessä on ns. päätöshuutokauppa, jossa tarjouksia voi syöttää vapaasti ja pörssin järjestelmä laskee tarjouksista painotettua keskihintaa. Yhtään kauppaa ei kuitenkaan synny ennen kuin klo 18:30, jolloin markkina menee kiinni ja kaikki sen hetkiseen tasapainohintaan toteutumassa olevat toimeksiannot toteutuvat tällä tasapainohinnalla, joka on siis samalla myös kyseisen osakkeen virallinen päätöskurssi. Tällä menettelyllä pyritään estämään osakkeiden päätöskurssien sattumanvaraisuus ja manipulointiriski.

  1. Missä tapauksessa jollakin yhtiöllä on oikeus pakkolunastaa vähemmistöomistajien osakkeet?

Kun yksittäisen osakkeenomistajan omistusosuus ylittää 90 % osakkeista ja niiden tuottamista äänistä, syntyy tälle osakeyhtiölain mukainen oikeus ja velvollisuus tehdä lunastustarjous lopuista osakkeista. Lunastus on tehtävä käypään hintaan määrämuotoisen lunastusprosessin kautta. Lunastusprosessi laitetaan vireille Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnassa, joka nimeää 1-3 välimiestä viemään prosessi läpi ja määrittämään muun muassa lunastushinta. Tarvittaessa lunastuslautakunta myös hakee käräjäoikeudelta uskotun miehen määräystä valvomaan vähemmistöosakkaiden etujen toteutumista.

  1. Miten ulkomailta saatujen osinkojen verotus menee?

Osinkoveroa maksetaan saajan asuinvaltion mukaan. Tässä tapauksessa oletetaan osingonsaajan asuvan Suomessa, jolloin Suomen verottaja perii ulkomaisista osingoista lähtökohtaisesti saman osinkoveron kuin suomalaisistakin pörssiosingoista. Verottaja kuitenkin vähentää maksuun pantavasta verosta Suomen ja osinkojen lähdevaltion välisen verosopimuksen mukaisen lähdeveron moninkertaisen verotuksen välttämiseksi.

Esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välisen verosopimuksen mukaan Ruotsi perii suomalaisen osingonsaajan osinkotuloista 15 % lähdeveron. Osinkoveron ollessa Suomessa normaalitapauksessa 25,5 % Suomen verottaja perii erotuksena 10,5 prosenttia, jolloin kokonaisvero asettuu normaalin osinkoveron tasolle.

Ongelmia kuitenkin saattaa tulla siinä vaiheessa, kun lähdevaltiossa ei tiedetä missä maassa osingonsaaja tosiasiallisesti asuu. Tämän ongelman voi aiheuttaa erityisesti moniportaiset säilytysketjut, jolloin ensimmäisellä portaalla oleva säilyttäjä ei tiedä mihin osinko lopulta ohjautuu ja saattaa periä maksimiverot varmuuden vuoksi. Näin tapahtuu usein mm. ranskalaisten yhtiöiden kohdalla. Liikaa maksetun veron voi periä takaisin osinkojen lähdemaan viranomaisilta verosopimukseen vedoten. Tämä on kuitenkin usein hankalaa ja aikaa vievää.

  1. Sain tarjouksen sijoittamisesta vertaislainoja välittävältä yhtiöltä. Onko tällainen toiminta säännösten mukaista ja valvooko toimintaa kukaan?

Vertaislainatoiminta ei ole tällä hetkellä minkään sääntelyn alaista eikä sitä valvo mikään taho. Tulevaisuudessa voi olla, että kyseistä toimintaa tullaan sääntelemään ja valvomaan. Tällä hetkellä pohditaan sen määrittelyä, milloin on kyse valvotusta luotonantajasta ja milloin valvonnan ulkopuolella olevasta luoton välittäjästä. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) rekisteröi ja valvoo luotonantajia, kun taas vertaislainan välittäjät katsovat olevansa tämän sääntelyn ulkopuolella. Rajanveto vertaislainan välittämisen ja luotonannon välillä on kuitenkin ongelmallinen ja yksittäistapauksia on käsitelty jopa korkeimmassa oikeudessa.

 

Antti Lahtinen