Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys (v. 2013)
Mitä mieltä olette seuraavasta:
Rederi Ab Eckerö on muuttanut radikaalisti osinkopolitiikkaansa. Yhtiökokous ei enää päätä osingon suuruudesta eikä osingonmaksun ajankohdasta vaan on luovuttanut tämän oikeuden yhtiön hallitukselle. Eckerö ehkä maksaa enintään 2 euron osingon “efter högsäsongen”, sitten kun hallitus päättää. Osinkoihin menisi n. 2 meur ja jakamattomia voittoja pitäisi olla n. 30 meur.
Vastaus (Osakesäästäjien hallituksen jäsen Ari Neuvonen)
Kaikki yhtiön varojen jakamista koskevat säädökset ovat OYL:n 13 luvussa.
Katsoin läpi Eckerön yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjan. Menettely on osakeyhtiölain mukainen. Pääsääntöisesti yhtiökokous päättää osingonjaosta hallituksen yhtiökokoukselle tekemän esityksen mukaisesti, ellei sitten 13 luvun 7 §:n mukaisesti yhtiökokouksessa vähemmistö, joka omistaa vähintään 10 % yhtiön osakkeista vaadi ns. vähemmistöosingon jakamista.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään osingonjaosta kokonaisuudessaan on hyvin harvinaista erityisesti pörssiyhtiöissä. Yleensä yhtiökokous päättää osingosta itse ja mahdollisesti valtuuttaa hallituksen päättämään lisäosingon jakamisesta eikä tällaista valtuutusta yleensä tehdä turhan vuoksi.
Osakeyhtiön hallituksen tulee ensisijaisesti huolehtia siitä, että yhtiön talous ei vaarannu ja siitä lienee tässäkin kysymys. Osakkeenomistajan olisi hyvä palata asiaan seuraavassa Eckerön tilinpäätöstä käsittelevässä yhtiökokouksessa ja pyytää hallitusta siinä perustelemaan tekemänsä vuotta 2012 koskeva osingonjakopäätös, oli se päätös sitten minkälainen tahansa.
Kysymys (v. 2013)
Minulla on osakkeita ns. pitkässä salkussa. Haluaisin aloittaa lyhytaikaisen kaupankäynnin, mutta en haluaisi realisoida myyntivoittoja pitkään omistetuista osakkeista. Miten kannattaisi toimia?
 
Vastaus (toimitusjohtaja Antti Lahtinen):
Lähtökohtaisesti Verottaja noudattaa FIFO-periaatetta eli luovutusvoittoverotuksessa vanhimmat osakkeet katsotaan myydyiksi ensin. Tämän voi kuitenkin välttää avaamalla toisen arvo-osuustilin ja laskemalla luovutusvoitot arvo-osuustilikohtaisesti.
Kysymys (v. 2013)
Hallituspuolueet haluavat selvästi kurjistaa pienosakesäästäjän asemaa. Luulisin monilla asenteen olevan negatiivisen osakeomistusta kohtaan, koska ajatellaan vain kokoomuksen kannattajien omistavan osakkeita. Mutta onko koskaan tutkittu (pien)osakesäästäjien puoluekantaa? Jos ei, niin ehkä kannattaisi, jotta voisi kumota(?) tämän olettamuksen.
Vastaus (toimitusjohtaja Antti Lahtinen):
Tämä on hyvä kysymys. Ainakaan itselläni ei ole tiedossa tutkimusta, josta osakesäästäjien puoluekanta kävisi ilmi. Uskon kuitenkin että osakesäästäjien joukoista löytyy kaikkien puolueiden kannattajia, joskin ehkä painottuen enemmän sinne oikeaan laitaan. 830 000 yksityistä osakesijoittajaa ovat merkittävä joukko myös äänestäjinä.

Kysymys (v. 2010)
Kauppalehden sivuilla puhuttiin indeksien äidistä SP500 indeksistä.
Mistä osoitteesta löytyyy kyseisen indeksin tekninen analyysi?

Vastaus (hallituksen jäsen Tomi Salo):
S&P500 -indeksin graafeja on löydettävissä monesta osoitteesta. Selkeä ja suositeltava graafi on esimerkiksi osoitteessa msn.com -> Money -> sivun yläreunasta S&P -> sivun vasemmasta reunasta Charts -> Historical.

Kysymys (v. 2007)
Mistähän johtuu, että Suomessa pörssiyhtiöillä ei ole käytössä osinkojen uudelleensijoitusohjelmia (DRIP) kuten useilla yhtiöillä esim. Yhdysvalloissa on. Tämähän olisi erittäin hyvä ohjelma ennenkaikkea piensijoittajille kustannustehokkuuden ja sitoutumisen kannalta. Nythän piensijoittajalla yhtiökohtainen rahaosinko jää useimmiten niin pieneksi, että sen summan sijoittaminen takaisin yhtiöön ei ole välittäjän perimien kulujen vuoksi järkevää. Itse ainakin ottaisin mieluummin osakkeita arvo-osuustilille kuin muutaman sata euroa rahaa pankkitilille.
Estääkö esim. osakeyhtiölaki, verotus ym. kyseisten ohjelmien käyttöönoton vai onko pörssiyhtiöillä jokin muu syy ettei ko. ohjelmia ole käytössä? Onko teillä keskusliitossa pohdittu asiaa tai oletteko kyselleet asiaa suoraan pörssiyhtiöiltä?

Vastaus (Jarmo Leppiniemi, Osakesäästäjien Keskusliitto, kunniapuheenjohtaja):
Kiitos palautteesta. Liitto on esiintynyt asiasta sekä julkisuudessa että esittämällä asian hallinolle ja yhtiöille. Uusi osakeyhtiölaki on helpottanut asiaa, joten otamme uudistuksesta
vaarin ja lämmitämme asiaa uudelleen. Jos tulisi 1000 euron osinkoverovapaus, se edelleen helpottaisi toteutusta. Esimerkiksi Nokialla on järjestelmä USA:ssa ei täällä

Kysymys (v. 2007)
Kuinka suuren osan Suomen / maailman pörssiyhtiöiden osakkeista arvioitte olevan piensijoittajien omistuksessa?

Vastaus (Tomi Salo, toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto):
Osakeomistuksia on Suomessa noin 720.000 kotitaloudella. Prosentuaalinen omistusosuus Suomen pörssiyhtiöistä jakautuu seuraavasti:
Ulkomaat 52,5%
Kotitaloudet 16,6%
Julkisyhteisöt 14,9%
Yhtiöt 9,2%
Rahoituslaitokset 3,8%
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3,0%
(Lähde: Finanssialan Keskusliitto)
Maailman pörssiyhtiöistä ei yhtä selkeää informaatiota ole saatavilla.
Kysymys
Voiko Osakesäästäjien Keskusliitolle lahjoittaa osakkeita, jos on joitain sellaisia joista ei ole hyötyä tai joista haluaa päästä eroon?

Vastaus (Liiton toimisto):
Voi lahjoittaa. Voit ottaa yhteyttä toimistoon, josta lähetämme valmiiksi täytetyn lahjoituslomakkeen palautuskuorineen. Annamme myös lisätietoja tarvittaessa.

Kysymys (v. 2006):
Jos osakkeet ovat arvo-osuustilillä, voivatko ne hävitä jos pankki mahdollisesti menee konkurssiin?

Vastaus (Jorma Kokko, hallituksen jäsen, Osakesäästäjien Keskusliitto):
Arvo-osuustilillä olevat varat ovat asiakkaan omaisuutta, eivätkä mahdollisessa konkurssissa voi hävitä mihinkään.

Kysymys (v. 2006)
Kysyisin osakekirjasta. Perikunnalla on olemassa osakekirja yhtiöön, jota ei ilmeisesti enää ole. Mistä tietää onko kyseistä yhtiötä olemassa, onko osake minkään arvoinen ja mistä saisi asiaan selvyyttä?

Vastaus (Jarmo Leppiniemi, Osakesäästäjien Keskusliitto, kunniapuheenjohtaja):
Kaupparekisteristä voi alkaa selvittämään mihin yhtiö on fuusioitu tai mitä sille on tapahtunut, jos sitä ei tuolla nimellä enää löydy. Sitä kautta voi selvittää myös mahdollista osakkeen arvoa ja osinkoa.
Kysymys
Jos pankki menee konkurssiin niin menetänkö arvoosuustililläni olevat sijoitukset myös, talletukset yli 25.000 ylimeneväthän menevät tietenkin.

Vastaus (Tomi Salo, toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien keskusliitto):
Arvo-osuustilillä olevat osakkeet ovat asiakkaan omaisuutta ja irrallaan pankin taseesta. Pankin mahdollisessa konkurssitapauksessa arvo-osuustilin varat eivät katoa.
Talletussuojaa nostettiin juuri äskettäin 50.000 euroon asiakasta ja pankkia kohti. Periaatteessa talletukset ovat turvattuina tähän määrään asti.

Kysymys
Minulla on muutama satatuhatta euroa, jotka haluaisin sijoittaa mahdollisimman tuottavasti. Haluaisin vinkkejä sijoittamiseen, koska oma ammattitaitoni ei siihen riitä. Onko eri pankkiiriliikkeissä eroja?

Vastaus (Tomi Salo, toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto):
Aivan suoralta kädeltä ei yksiselitteistä neuvoa voi antaa. Siinä olisi alkuun selvitettävä mm:
– ikä
– aikaväli
– riskinsietokyky
– onko aikaa, taitoja ja mahdollisesti halua kehittää omaa perehtyneisyyttään talous- ja sijoitusasioihin
Olen käsitellyt vastaavantyyppisiä asioita kommenteissani Taloussanomien lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Suosittelen aluksi lukemaan kaikki kysymykset vastauksineen -niissä on ajatuksia kulloisenkin aiheen ympäriltä. Linkki kysymyssivuille on ohessa:
www.taloussanomat.fi/omatalous/asiantuntijat/asiantuntijat%20-%20kysy%20sijoittamisesta/

Itse kartan täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa jolloin pankki tekee valinnat asiakkaan puolesta. Tällöin saattaa tulla eteen tilanteita missä asiakkaan salkussa on eri tyyppisiä sijoitusinstrumentteja kuin mitä alunperin olisi sovittu, riski paljon korkeampi kuin asiakas uskoo ja aikajänne aivan muuta kuin alussa sovittiin.
Jos olisin Teidän tilanteessanne, ottaisin ensin yhteyttä esimerkiksi paikkakuntanne Nordean, Osuuspankin ja Sammon sijoituspäälliköihin ja kysyisin mitä he ehdottavat. Lisäksi kysyisin esimerkiksi helsinkiläisistä pankkiiriliikkeistä heidän ehdotustaan summan sijoittamiseksi. Ottaisin yhteyttä esimerkiksi eQ-pankkiin, Pankkiiriliike Seligsoniin, Evliin ja Elina Pankkiiriliikkeeseen ja pyytäisin samanlaista ehdotusta. Asiointi tapahtuu nykypäivänä varsin vaivattomasti internetin välityksellä.
Kiertäisin kaukaa sijoitusvakuutuksia myyvät yhtiöt -näissä tuotteissa asiakkaan tavalla tai toisella maksamat kulut ovat tarpeettoman suuret. Vaikka tuotteissa markkinoidaan veroetua, asiakas viime kädessä maksaa veroedusta suhteettoman paljon.

Uskoisin että tällä tavoin saisitte kartoitettua mitä sijotusehdotuksia eri tahot tekevät ja mikä ehdotus sopisi parhaiten teidän odotuksiinne tuotosta ja haluunne hyväksyä riskiä.

Kysymys
Miten lasketaan verotuksessa Elisan osakkeet, jos nyt myisin ne?
Alkueräisiä osakkeita:
20 kpl 55,- mk
52 kpl 85,- mk
Yhteensä 72 kappaletta
En ole ostanut sen jälkeen yhtään, mutta nykyään minulla on osakkeita 455 kappaletta.

Vastaus (Tomi Salo, toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto):
Vuonna 1997 Helsingin Puhelinyhdistyksen 1 osuusliittymää kohti sai 10 Elisan osaketta a’ 55 markkaa ja lisäksi jäsenille tarjottiin mahdollisuus ostaa Elisan osakkeita hintaan 85 markkaa.
Tämän jälkeen Elisa on ostanut paikallisia puhelinyhtiöitä joiden osakkeenomistajat ovat saaneet vastikkeeksi omistamistaan osakkeista Elisan osakkeita. Elisaan sulautettuja puhelinyhtiöitä ovat olleet Riihimäen Puhelimen, Soonin, Yomin, Saunalahden, Radiolinjan ja Lounet.
Jos osakkeet on omistettu yli 10 vuotta, niitä myydessä voidaan käyttää hankintameno-olettamana 40% myyntihinnasta tai vaihtoehtoisesti todellisia ostohintoja sen mukaan kumpi vaihtoehto johtaa pienempään luovutusvoiton veroon. Todellisen hankintahinnan esittäminen hankintamenoksi edellyttää selvitystä siitä paljonko osakkeista on alunperin maksettu. Elisa Oyj itse esittää hankintahinnoiksi 55 ja 85 markkaa mikä muunnetaan euroiksi muuntokertoimella 1 euro = 5,94573 markkaa.
Jos olette saaneet em. puhelinyhtiöiden sulautumisessa Elisan osakkeita, on niiden hankintahinta ja aika selvitettävä hankintamenon määrittämiseksi. Jos osakkeet on omistettu yli 10 vuotta ja haluatte minimoida oman selvitystyönne, selkeintä on käyttää hankintameno-olettamana 40% myyntihinnasta. Esimerkkinä oletetaan että Elisan osakkeet myytäisiin hintaan 19,00 euroa (maanantain 11.2. aamupäivän noteeraus). Tällöin hankintameno-olettaman mukaan hankintahinta on 40% x 19,00e = 7,60e ja luovutusvoitto (= verotettava myyntivoitto) 19,00 – 7,60 = 11,40e. Veron osuus olisi 28% x 11,40e eli 3,19e osaketta kohti. Maksettava vero olisi siis 455 osaketta x 3,19e = 1452,36eur. Hankintameno-olettamaa käytettäessä ei muita kuluja (esim välityspalkkiota myynnistä) voi vähentää.
Huomatkaa että hankintameno-olettaman käyttäminen on edullisempaa hintaan 55 markkaa ostetuille osakkeille 9,25e), mutta hintaan 85 markka ostetuille alkuperäinen hankintahinta on 14,30 e ja hankintameno-olettamaa käyttäen maksatte veroa “turhaan”.
Jos olette saaneet Elisan osakkeita muiden puhelinyhtiöiden osakkeiden vaihtona, näiden selvittäminen vaatii jo runsaammin työtä.
Useassa erässä hankittujen osakkeiden myyminen ja veron laskeminen eri hankintaeristä saattaa siis joskus olla työlästä eikä juurikaan kannusta osakkeiden myyntiin.