Aki Pyysing: Pörssiyhtiön hallituksella on väliä

3.10.2018

Suomessa pörssiyhtiöiden useimmat hallituksen jäsenet ovat talouslehdistöllekin käytännössä tuntemattomia. Toimitusjohtajat yksinään yleensä edustavat yhtiötä julkisuudessa. Jotkut Björn Wahlroosin kaltaiset aktiiviset hallitusten puheenjohtajat antavat medialle lausuntoja, joista markkinatalousmyönteisimmät saattavat nousta tavallisenkin median paheksuttaviksi. Metson ja Wärtsilän puheenjohtaja Mikael Lilius ei anna enää mitään haastatteluja, koska hänen päälleen räittiin mediassa ja hänen perhettään uhkailtiin Liliuksen tehtyä Fortumin toimitusjohtajana veronmaksajille miljardeja, mutta tienattuaan itse samalla miljoonia.

Hallitus kuitenkin periaatteessa käyttää yhtiön ylintä valtaa yhtiökokouksen kokoontuessa tavallisesti vain kerran vuodessa. Hallitus valitsee ja erottaa toimitusjohtajan. Sen kuuluisi myös valvoa ja ohjata yhtiön toimintaa yleensä ja toimitusjohtajaa erikseen. Tosin on hallituksia, joissa jäsenet toimivat käytännössä toimitusjohtajan kumileimasimina ja lähinnä pohtivat, miten saisivat omat palkkionsa nostettua mahdollisimman vähällä työllä. Sitten on hallituksia, jotka väsymättä hengittävät toimarin niskaan ja valvovat, että tämä noudattaa hallituksen laatimaa strategiaa samalla, kun ne pohtivat nykystrategiansa mielekkyyttä.

Räksytin moneen kertaan Sijoitustiedon kolumneissani Technopoliksen hallituksen toiminnasta. Keväällä 2017 hallituksen puheenjohtaja vaihtui ja hallitukseen tuli kaksi uutta jäsentä. Uusi hallitus laati välittömästi yhtiölle uuden strategian, joka miellytti minun lisäkseni muitakin sijoittajia. Kun olin hallituksen vaihtaneessa yhtiökokouksessa urputtamassa, kurssi pyöri kolmessa eurossa. Myin kaikki osakkeeni @4,655 elokuun lopussa tulleen ostotarjouksen myötä. Sama sijoitusyhtiö pyöreästi samoilla kiinteistöillä ja taserakenteella arvostettiin yli 50 prosenttia kalliimmaksi reilu vuosi myöhemmin. Mukana oli toki lievää markkinamyötätuultakin, mutta ensimmäiset isot nousut otettiin heti strategiajulkistuksen myötä.

Vastaavaa kehityskulkua toivon tapahtuvaksi Oravassa, joka tätä luettaessa lienee jo Ovaro. Yhtiössä vaihtui viime joulukuussa aiheellisesti koko hallitus, ja nyt löytyi pienen Avaro-sokkailun jälkeen kelvollinen uusi nimikin. Nähdäkseni vanha hallitus oli ajanut lähinnä yhtiötä hallinnoivan rahastoyhtiön etua. Uusi hallitus ensitöikseen irtisanoi kalliin hallinnointisopimuksen ja päätti seuraavaksi esittää yhtiömuodon muutosta REIT:istä tavalliseksi sijoitusyhtiöksi. Muutos vähentää kuluja ja mahdollistaa omien osakkeiden ostamisen. Tämän yhdessä hallituksen ja sen valitseman uuden toimitusjohtajan muiden toimenpiteiden myötä toivon pörssikurssin nykyisen noin 40 prosentin alennuksen osakekohtaiseen pääomaan supistuvan. Minulla on siis Oravaa ihan merkittävä määrä salkuissani.

Osakemarkkinoiden ja yhteiskunnankin kannalta olisi hyvä, jos julkisuuteen nostettaisiin myös pörssiyhtiöiden hallitusten jäseniä rivijäseniä myöten muutenkin kuin verokalenterin julkistamisen yhteydessä. Sijoittajien ainakin kannattaisi olla kiinnostunut heidän rooleistaan, kyvyistään ja visioistaan. Suuren yleisön taas olisi hyvä tietää, että yhtiöiden hallitusten jäsenet tekevät vastuullista ja arvokasta (tai kallista) työtä.

Ensimmäiseksi framille nostettavaksi suosittelen Technopoliksen hallituksen puheenjohtajaa Juha Laaksosta. Kyllä, likaisen ja ansiokkaan työn tekivät CEO Keith Silverang ja hänen tiiminsä. Mutta entinen Fortumin talousjohtaja Laaksonen hallituksineen toi sille monta sataa miljoonaa lisää arvostusta. Kuka taloustoimittaja nappaa tähtihaastattelun Juhasta?

Aki Pyysing 

Aki Pyysing kirjoittaa myös sunnuntaisin ilmestyvää sijoituskolumnia sivustolla www.sijoitustieto.fi

Lue koko artikkeli Viisas Rahasta 7/2018, mikäli jatkossa haluat päästä lukemaan Viisas Raha -lehteämme, käy liittymässä Osakesäästäjien jäseneksi.

Kommentit

kommenttia