Monialayhtiöt uhkaavat jäädä historiaan

2.4.2019

Monialayhtiöt eli konglomeriaatit käyvät yhä harvinaisemmiksi. Parhaimmillaan ne tarjoavat hajautusta kohtuullisella arvostustasolla, mutta pahimmillaan ne kadottavat erikoistumisen myötä saavutetut edut.

Konglomeraatit ovat suuria monialayrityksiä, eräänlaisia yritysmaailman dinosauruksia. Ne ovat isoiksi kasvaneita, mutta sijoitusmaailman evoluution myötä niistä on tullut yhä harvinaisempia.

Erään määritelmän mukaan yhtiö on konglomeraatti, jos sillä on vähintään kaksi toisistaan täysin poikkeavaa liiketoimintaa. Näin määriteltynä esimerkiksi Disney on monialayhtiö, sillä se harjoittaa muun muassa risteilymatkabisnestä ja omistaa urheiluun keskittyneen tv-kanavan. Disneyn kaikki liiketoiminnat kuitenkin liittyvät samaan teemaan: viihteeseen ja vapaa-aikaan.

Erikoistumisen edut katoavat

Yritysten tyypillisenä tavoitteena on ollut keskittyä tarkasti määriteltyyn toimialaan, jossa niillä on edellytyksiä menestyä. Monen eri toimialan yhdistämisen saman yhtiön johdon alle voidaan nähdä heikentävän erikoistumisen myötä tulevia etuja.

Sijoittajan näkökulmasta monialayhtiöiden ongelmana on se, että eri toimialojen liiketoiminnan luonne voi poiketa toisistaan niin paljon, että yhtiön tuloksentekokykyyn liittyvät arvostuskertoimet poikkeavat liiketoimintayksiköittäin. Yhtiön osat tulisi siis arvioida irrallisina kokonaisuuksina. Tällöin herää ymmärrettävästi kysymys siitä, miksi eri osat ovat osa samaa konsernia.

Toinen huoli sijoittajan näkökulmasta on se, että monialayhtiöt saattavat laajentua yhä uusille toimialoille. Tällöin yhtiön tulevaisuuden menestystä on hyvin vaikea arvioida yhtiön aiempiin suorituksiin peilaten.

Trendinä rönsyjen divestointi

Trendinä on ollut monialaisten yhtiöiden jakautuminen selkeästi rajattuihin toimialoihin erikoistuneisiin yhtiöihin. Tätä ovat ajaneet myös monet niin sanotut aktivistisijoittajat, kuten Cevian Capital, joka sai äskettäin julkisuutta Suomessakin yhtiön ostettua osuuden Nordeasta.

Monialayhtiöiden keskittyminen yhteen toimialaan voi tapahtua myymällä toissijainen toimiala kyseisen alan yhtiölle tai listaamalla eri toimialojen yhtiöt omina yhtiöinään. Jälkimmäistä tapaa käytti esimerkiksi brittiläinen teollisuuden materiaalitoimittaja Cookson vuonna 2012. Cookson irrotti erikoiskemikaaliyhtiön itsenäiseksi yhtiöksi nimeltä Alent, ja Cooksonin osakkeenomistajat saivat tämän uuden yhtiön osakkeita. Jäljelle jäänyt Cookson nimettiin uudelleen Vesuviukseksi.  Vuonna 2015 Alent päätyi yhdysvaltalaisen aktivistisijoittajan ostamaksi ulos pörssistä. Tämäkään ei ole poikkeuksellista. Toiminnaltaan fokusoituneet yhtiöt ovat potentiaalisia yritysjärjestelyiden kohteita.

Siinä missä yhteen toimialaan keskittyneet yhtiöt voivat voittoa tehdessään laajentaa toimintaansa omalla toimialallaan tai palauttaa ylimääräisiä pääomia sijoittajille, voivat monialayhtiöt sijoittaa rahaa jollekin uudelle toimialalle, jossa näkevät sillä hetkellä parhaan tuoton mahdollisuudet. Tämä on monialayhtiöiden vahvuus, ja yksi syy sijoittajalle kiinnostua monialayhtiöistä.

Tämä kuitenkin edellyttää yhtiön johdolta kykyä sijoittaa eri toimialoille. Monilla yhtiöillä ei ole tällä saralla erityisen vahvoja näyttöjä. Kun sijoittajien luottamus yhtiön johdon kykyyn on heikkoa, se näkyy tyypillisesti yhtiön arvostustasossa.

Maltillinen arvostustaso on toinen mahdollinen syy sijoittajalle kiinnostua monialayhtiöistä.

Kolmas syy kiinnostua monialayhtiöistä on seurata jättiyhtiöiden suunnitelmia rönsyistään luopumiseksi tai muutoin jakautumiseksi. Uuden, mahdollisesti emoyhtiötä merkittävästi pienemmän yhtiön osake ei välttämättä pörssitaipaleensa alussa herätä laajaa kiinnostusta, joten arvostustaso voi tällöin olla houkutteleva. Kiinnostavia irtautumisia monialayhtiöistä ovat olleet esimerkiksi GE:n spin-off Synchrony Financial sekä Ebayn spin-off Paypal.

Hajautusta ja seuraamisen vaikeutta

Monialayhtiöt voivat parhaimmillaan tarjota yhden sijoituksen kautta hajautusta eri toimialoille, vieläpä kohtuullisella arvostustasolla. Pahimmillaan konglomeraattiin sijoittava saattaa päätyä ajan myötä omistamaan uusia ja heikosti kannattavia toimialoja.

Lisäksi monialaisten yhtiöiden liiketoiminnan seuraaminen ja analysointi voi olla vaikeampaa verrattuna usean yksittäisen yhtiön seuraamiseen. Monialayhtiöistä irtautuvat liiketoimintayksiköt voivat olla emoyhtiöitään helpommin analysoitavissa ja itsenäisenä yhtiönä ne voivat päätyä todennäköisemmin yritysjärjestelyjen kohteeksi. Uuden yhtiön pörssitaipaleen alussa irtautuneen yhtiön arvostustaso voi myös olla houkutteleva.

 

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Viisas Raha 2/2019 -lehdestä.

Teksti: Pekka Aavikko

Kommentit

kommenttia