Ruotsin vaalien jännitysnäytelmä

11.9.2018

Ruotsin vaalitulosta on kuvailtu myös parlamentaarisena sirkuksena ja jännitysnäytelmä on pitänyt paitsi Ruotsalaisia niin myös naapurimaita varpaillaan. Myös globaalisti yleistynyt populistinen retoriikka on ollut suosittu ilmiö Ruotsissa ja se näkyi muun muassa ruotsidemokraattien kannatuksen kasvuna. Perinteiset vahvat puolueet ovat menettäneet jalansijaansa siinä missä uudet aatteet harjoittavat poliittista kenttää.

Perinteiset blokit, keskustaoikeisto ja punavihreät saivat lähestulkoon tasamäärän ääniä. Kolmanneksi kiiri ruotsidemokraatit.

Ruotsissa odotetaan lopullista vaalitulosta vielä keskiviikkoon, mutta se tiedetään jo, että enemmistöpuolueen muodostaminen tulee olemaan haastavaa. Ruotsin perinteisesti vahvan oikeisto ja vasemmisto blokkupuolueista joudutaan mahdollisesti joustamaan, arvioi Hannele Muilu. Tällä hetkellä sosiaalidemokraatit ja punavihreillä on tasapeli, ruotsidemokraatit ovat kolmantena. Ruotsidemokraatit ovat historiassa olleet haastavassa asemassa, mutta vaalituloksen puolesta yhteistyön olisi synnyttävä. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven aikoo toistaiseksi jatkaa pääministerinä, vaikka porvariblokki vaatii vaalituloksen perusteella hänen eroamistaan.

Miten tämä vaikuttaa talouspolitiikkaan?

Kauppalehden uutisoinnin mukaan Ruotsin suurimpiin pankkeihin kuuluva SEB uskoo, että Ruotsiin tulisi porvarihallitus. SEB:n ekonomistin ja politiikan asiantuntija Daniel Bergvallin mukaan Ruotsin julkinen talous on vahva ja matkalla ylijäämätavoitteeseensa. Bergvall lisää myös, että valtionvelka on alimmillaan 40 vuoteen. Kruunu pysyi eilen 10.09.2018 vakaana, mutta Bergvall kommentoi, että epävarma tilanne voi heijastua kruunun tilanteeseen, joka on alimmillaan yhdeksään vuoteen.

Ruotsin taloudessa on myös ongelmia, ja osa pohtii pystyisikö heikko hallitus viemään vaikeita reformeja läpi, esimerkiksi verotukseen liittyen. Ruotsissa on muun muassa asuntomarkkinoiden kupla, ja kotitaloudet ovat myös velkaantuneita. Asuntojen hinnat ovat Ruotsissa kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet vuosikymmenessä, joka on näkynyt myös kotitalouksien velkaantuneisuudessa.

Asuntojen hintojen laskusta voisi seurata kielteinen ketjureaktio taloudessa, jolloin kulutus vähenisi, yrityksillä olisi haasteita ja työttömyys kasvaisi. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri sanoo, että riskien toteutuessa Ruotsissa, ne voisivat myös heijastua välillisesti Suomeen. Keskeisimmät vaikutukset olisivat Suomen ja Ruotsin välisen kaupan heikentyminen.

–  Pelkästään tässä mielessä Ruotsin ongelmat voisivat aiheuttaa Suomessa 0,5 prosenttiyksikön kasvun työttömyydessä sekä leikata bkt:tä joitakin prosenttiyksikön kymmenyksiä, arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

Kommentit

kommenttia