Sauli Vilén: Nyt tai ei koskaan

5.10.2018

Pörssiyhtiöllämme on tällä hetkellä asiat keskimäärin erittäin hyvin. Maailmantalous kasvaa parhaillaan vauhtia, josta vielä muutama vuosi takaperin voitiin vain unelmoida. Vahvan talouskasvun seurauksena kysyntä on lähes kaikilla sektoreilla vahvaa, ja tämä mahdollistaa liikevaihtojen terveen kasvun. Maailmantalouden ripeästä kasvusta huolimatta inflaatio loistaa yhä poissaolollaan, ja tämän seurauksena yhtiöt kärsivät syklin vaihe huomioiden poikkeuksellisen vähän kustannusten noususta. Siten yhtiöt pääsevätkin nauttimaan täysimääräisesti finanssi- ja eurokriisin jälkeisen kulusaneerauksen hedelmistä sekä ultramatalasta korkotasosta. Kasvavat liikevaihdot valuvat varsin tehokkaasti viivojen alle tuloksiin. Yhtiöidemme tuloskunto onkin tällä hetkellä erinomainen ja pörssiyhtiöiden mediaanikannattavuus lähentelee jo finanssikriisiä edeltäneitä huipputasoja.

Vaikka tilanne on kaikin puolin erinomainen, on Helsingin Pörssissä joukko yhtiöitä, jotka eivät ole päässeet nauttimaan tästä kehityksestä. Esimerkiksi HKScan, Atria, Apetit, Afarak, Caverion, Efore, Neo Industrial, Nurminen, Robit, Tulikivi, Viking Line, YIT, Piippo, Stockmann, Wulff, Glaston, Kemira, SRV, Martela, Tikkurila, Outotec ja Suominen eivät ole pystyneet hyötymään erinomaisesta markkinatilanteesta. Syyksi tähän tarjotaan usein ulkoisia tekijöitä (muun muassa säätä), jonkin tietyn talousalueen (esimerkiksi Venäjä) ongelmia tai kilpailun kiristymistä. Rohkeimmat jopa syyttävät vaisua markkinatilannetta ongelmistaan. Vaikka osalla näistä yhtiöistä onkin liiketoiminnoissaan selkeitä rakenteellisia haasteita (esimerkiksi Stockmann), on markkinatilanteen ja ulkoisten tekijöiden syyttely mielestäni pääsääntöisesti vastuunpakoilua. Suurin syyllinen löytyy monessa tapaa peilistä, ja syyt heikon tuloksen taustalla ovat useimmiten operatiiviset virheet tai strategian epäonnistuminen.

Sijoittajan näkökulmasta on mielestäni relevanttia kysyä, että mikäli yhtiö ei onnistu nykyisen kaltaisessa erinomaisessa markkinatilanteessa tekemään kunnon tulosta, milloin yhtiö siihen pystyy. On vaikea nähdä, että markkinatilanne enää nykyisestä paranisi. Päinvastoin, pidän todennäköisempänä sitä, että markkinatilanne tulee tästä asteittain heikentymään, kun globaali talous hidastuu keskuspankkielvytyksen vähentymisen myötä. Myös inflaatio nostaa entistä enemmän päätään, ja tämä asettaa painetta marginaaleihin kustannustason nousun kautta.

Mitä sijoittajan pitäisi sitten tehdä yhtiöiden kanssa, jotka eivät tässäkään markkinatilanteessa onnistu tekemään kunnon tulosta? Koska markkina ei tule näitä yhtiöitä pelastamaan, kohdistuu paine yhtiöiden omiin toimiin. Yhtiöiden olisikin ensiarvoisen tärkeää tarjota sijoittajille uskottavat askelmerkit ongelmien selätykseen ja tuloskunnon korjaamiseen. Ilman uskottavaa suunnitelmaa kurssin kääntämiseksi, käänteen todennäköisyys on heikko ja osakkeen tuotto-odotus on huono. Vastaavasti, mikäli yhtiö onnistuu aikaansaamaan kestävän käänteen, on useissa näissä yhtiöissä käänneyhtiölle tyypillisesti merkittävää arvonnousupotentiaalia.

Sauli Vilén

Lue koko artikkeli Viisas Rahasta 7/2018, mikäli jatkossa haluat päästä lukemaan Viisas Raha -lehteämme, käy liittymässä Osakesäästäjien jäseneksi.

Kommentit

kommenttia