Tarvitaanko perintöveroa?

26.2.2018

 

Sattumalta kuulin verkossa käynnistetystä kansalaisaloitteesta perintöveron poistamiseksi. Kannatusilmoituksia saattaa hyvinkin kertyä riittävästi toukokuun alkuun mennessä, jolloin asia tulee eduskunnan käsittelyyn. Tosiasioihin perustuva keskustelu perintöverosta ilman ideologista kiihkoa olisikin paikallaan.

Maailmalla suhtautuminen perintöveroon on muuttunut varaukselliseksi. Useat maat ovat luopuneet verosta. Naapureistamme Virolla ei ole perintöveroa, Ruotsi luopui siitä vuonna 2005, Venäjä 2006 ja Norja 2014. Veron säilyttäneistäkin maista harva verottaa yhtä pieniä perintöjä kuin Suomi.

Kuten verotuksessa usein, Suomi kulki pitkään muihin verrattuna vastavirtaan. Kataisen hallitus kiristi perintöverotusta lähes vuosittain vuodesta 2011. Vasta viime vuonna osa kiristyksistä poistettiin.

Perintöveroon liittyy ongelmia. Sen ajoitus on kuolemien takia ennalta arvaamaton. Inhimillisistä syistä Ruotsi vapautti vuoden 2004 tsunamiuhrien omaiset perintöverosta. Muutenkin veronmaksukyky on tipotiessään, kun perhe menettää elättäjänsä tai alaikäiset lapset vanhempansa.

Valtaosa perinnöistä koostuu asunnoista ja asuinkiinteistöistä. Perillinen, jolla ei ole runsaita käteisvaroja, voi joutua myymään kotinsa veron vuoksi. Perinnöstä ei ole iloa, mikäli hallintaoikeus on toisella. Usein verosta selviää vain pankkilainalla.

Suurtenkin perintöjen kohdalla perintövero voi olla kohtuuton. Harva perii vain käteisvaroja ja pörssiosakkeita. Valtaosa perinnöistä on vaikeasti myytävissä. Vaikka pakkomyynti onnistuisi, se vaatii surevalta omaiselta aikaa, vaivaa ja tinkimistä hinnasta. Perinnöstä tulee taloudellinen taakka, ellei sitä voi tai saa myydä.

Perheyrityksille perintövero voisi olla jopa kuolinisku. Tosin lievennykset sukupolvenvaihdoksissa helpottavat tilannetta.

Ruotsissa ajatellaan, että veronmaksukyky syntyy perillisen myydessä perittyä omaisuutta. Perintövero on siis korvattu myyntivoiton verotuksella, mikä vastannee useimpien verovelvollisten oikeustajua.

Suomen perintöveroa pääsee toki pakoon, kun taloudellinen intressi on suuri. Tästä on useita tunnettuja esimerkkejä. Kannustaminen veropakolaisuuteen ei kuitenkaan voi olla maamme edun mukaista. Aikoinaan ilmiö yltyi Ruotsissa niin mittavaksi, että syntyi merkittävää kansantaloudellista vahinkoa. Sosialidemokraattiselle hallitukselle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin luopua sekä varallisuus- että perintöverosta.

 

Kim Lindström
Kauppalehden kolumni
26.2.2018

Kommentit

kommenttia