fbpx

Tuomo Katajamäki: Sijoittajan pitää osata ostaa

28.2.2019

Suomen Pankin raportin mukaan suomalaisilla kotitalouksilla on talletuksia yli 87 miljardia euroa. Summa on valtava, kun sitä vertaa esimerkiksi Suomen valtion tulo- ja menoarvioon. Talletuksilla voisi maksaa lähes kaikki valtion menot kahtena peräkkäisenä vuotena. Pääosa talletuksista on myös laiskaa rahaa, joka ei tuota mitään. Talletusten keskikorko on markkinatilanteen takia vain 0,12 prosenttia.

Perinteisesti olemme seuranneet Ruotsia monessa asiassa. Ruotsalaisilla talletusten osuus sijoitusvarallisuudesta on yli puolet pienempi kuin suomalaisilla, eli muita sijoituksia on paljon enemmän. Voidaan siis olettaa, että jollain aikavälillä kotimaisista talletuksista siirtyy rahaa merkittävästi uusiin sijoituskohteisiin.

Siirryttäessä tutuista talletuksista muihin sijoituskohteisiin, esimerkiksi joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin, rahastoihin, sijoitusobligaatioihin tai säästövakuutuksiin, pitää tietää, mitä tekee, ja ymmärtää, mitä ostaa.

Sijoittajaa suojelemaan on tehty monia lakeja, asetuksia, säädöksiä ja ohjeita. Yksi merkittävimmistä uudistuksista astui voimaan vuoden 2018 alussa, jolloin EU:ssa otettiin käyttöön MiFID ll -direktiivi. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa lisätä rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja sijoituspalveluiden vertailtavuutta sekä helpottaa sijoittajan ostopäätöstä.

Sijoitusneuvonnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa asiakas saa yksilöllisen suosituksen. Ennen sijoitussuosituksen antamista palveluntarjoajalla on velvollisuus hankkia kaikki riittävät tiedot asiakkaansa taloudellisesta tilanteesta, kyseessä olevaa rahoitusvälinettä koskevasta kokemuksesta ja tietämyksestä sekä asiakkaan sijoitustavoitteista ja riskinkantokyvystä.

Kartoituksen tavoite on hyvä ja kannatettava. Useimmiten kartoitus suoritetaan neuvontatilanteen aluksi monimutkaisilla kysymyssarjoilla, joihin asiakas joutuu vastaamaan. Moni yksityissijoittaja onkin kertonut vastanneensa kuin sumussa, ymmärtämättä aina edes kysymyksen sisältöä. Suomalaisen on tällaisessa tilanteessa vaikea kysyä tarkentavia kysymyksiä tai myöntää, ettei aina ymmärrä. Tästä syystä kartoituksella ei ehkä saavuteta sille asetettuja tavoitteita, eikä asiakas saa hänelle sopivaa sijoitussuositusta.

Paraskaan lainsäädäntö tai ohjeistus ei riitä, jos ostaja ei osaa ostaa. Täytyy muistaa, että sijoitusmyyjän tehtävä on myydä, toki reunaehtojen puitteissa. Vastavuoroisesti ostajan pitää osata ostaa. Tämä tarkoittaa, että ostajan on kyettävä valmistautumaan sijoituspalvelutapaamiseen parantamalla omaa osaamistaan lähemmäs myyjän tietotasoa ja harjoittelemalla rauhassa kartoitustilanteiden kysymyspattereita. Ainoastaan silloin ostajalle voidaan tarjota se, mitä hän todella tarvitsee.

Osakesäästäjät toimii säästäjien ja sijoittajien edunvalvojana ja kouluttajana. Tavoitteenamme on kehittää ja ylläpitää ostajan osaamistasoa. Tarvittaessa myös neuvomme jäseniämme arvopaperiasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa. Osakesäästäjien toimisto tekee yhteistyötä Finanssivalvonnan ja Finanssineuvonnan kanssa. Neuvontapalvelut ovat jäsenille maksuttomia.

Ensi vuoden alussa sijoittajien on tarkoitus ottaa käyttöön kauan odotettu osakesäästötili. Pitkäjänteiselle sijoittajalle tili on hyödyllinen työkalu, joka sisältää monia etuja. Edut pitää osata kuitenkin hyödyntää.

Osakesäästäjien päivittäisen toiminnan näkyviä kulmakiviä ovat siis koulutus ja tiedon jakaminen. Järjestimme viime vuonna lähes 300 erilaista tilaisuutta, ja tänä vuonna on tarkoitus pistää vielä paremmaksi sekä määrällisesti että laadullisesti. Yhtenä esimerkkinä on koulutuskiertue, joka toteutetaan läpi koko Suomen, Hangosta Rovaniemelle saakka. Koulutuksessa opetetaan osakesäästämisen lisäksi, mitä yksityissijoittajan tulee huomioida sijoittaessaan osakesäästötilin kautta ja miten voi hyödyntää uuden tilin tarjoamat edut.

Tervetuloa oppimaan!

 

Tuomo Katajamäki
Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja

Lisätietoa koulutuskiertueesta ja ilmoittautumiset tästä!

Kommentit

kommenttia