Uhkaako kauppasota?

12.4.2018

Harvoista asioista ekonomistit ovat niin yksimieleisiä kuin kauppasodan turmiollisuudesta. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpin asettamat terästullit eivät ainoastaan vahingoita ulkomaisia tuottajia. Haitat USA:n muulle taloudelle ovat suuremmat kuin hyödyt maan terästeollisuudelle.

Teräksen ja alumiinin osuus USA:n tuonnista on vain pari prosenttia. Niitä koskevien tullien vaikutus jää näin ollen varsin pieneksi.

Pelkona kuitenkin on, että tämä on vain alkusoittoa. Kovan kauppapoliittisen linjan kannattajat näyttävät olevan niskan päällä Valkoisessa talossa. Kiinaa vastaan suunnitellaan tuontitulleja laajemmalla rintamalla. Presidentti Trump uhkailee irtisanoa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta, NAFTA:a. Kauppakumppanit valmistelevat vastatoimina tuontirajoituksia.

Perusteluna tulleille Trumpin hallinto nostaa ennen kaikkea USA:n kauppataseen kasvavan alijäämän. Tämän he näkevät olevan seuraus muiden maiden epäreilusta kauppapolitiikasta. Alijäämä näyttää näillä näkymin vain paisuvan, mikä vahvistaa poliittisia paineita kaupan rajoitusten puolesta.

Optimisti voi nähdä Trumpin sotaisan retoriikan neuvottelutaktiikkana. Uhkailuilla halutaan saada muita maita avaamaan ovensa amerikkalaiselle tuotannolle. Trump on oikeassa, kun hän väittää, että kauppakumppanit rajoittavat kauppaa enemmän kuin USA. Tämä koskee etenkin Kiinaa, mutta myös EU:ta.

Sovinnonhalua osoittaa myös se, että terästullien vaikutusta on ainakin tilapäisesti lievennetty. Tuontia muun muassa Kanadasta, Meksikosta ja EU:sta on vapautettu tullista. Poikkeukset koskevat yli puolta USA:n teräksen tuonnista.

Viime kädessä kauppapolitiikasta päättää kongressi, joka on myöntänyt presidentille vain rajoitettuja valtuuksia päättää ulkomaankaupan rajoituksista. Kongressi voi määräenemmistöllä kaventaa myönnettyjä valtuuksia. Näin se on tehnyt Venäjää koskevien sanktioiden kohdalla, joita kongressi pelkäsi Trumpin vesittävän. Senaatin talousvaliokunnan puheenjohtaja Orrin Hatch on vakuuttanut, että kongressi estäisi esimerkiksi NAFTA:n irtisanomisen.

On siten perusteltua syytä toiveikkuuteen siitä, että laajemmalta kauppasodalta voidaan välttyä.

Roger Wessman
Kirjoittaja on ekonomisti

Viisas Raha 03/2018

Kommentit

kommenttia