Vanhustenhoidossa tasapainoillaan hyvän hoidon ja kannattavuuden välillä

4.4.2019

Väestön ikääntyessä hoivabisnes kukoistaa. Johtaako kannattavuuden tavoittelu väistämättä heikkoon hoidon laatuun?

 

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hoivatyön tarpeelle ei näy loppua, ja bisneksen kannalta siinä on kasvun paikka.

Suomessa vanhuksen hoidon hinta on Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan Pohjoismaiden alhaisin ja väestö vanhin. Yhtälö on kestämätön.

Hoivapalveluiden kilpailutus on johtanut siihen, että julkisen puolen hoitovuorokauden kustannukset ovat selkeästi yksityistä korkeammat. Keskustelu on juuttunut vaalien alla juupas eipäs -mittelöksi.

Millä keinoilla yhtiöiden kannattavuus ja hyvä hoito saadaan tasapainoon?

 

”Kannattavuus on seurausta siitä, että yhä useampi asiakas on valinnut Pihlajalinnan palvelut. Se ei onnistu pelkästään jahtaamalla hyvää tulosta.

Vaikka Pihlajalinna ei ole ollut hoivakriisin ryöpytyksessä kovin paljon mukana, olemme tarkentaneet laadunvarmistusta.”

 

Pihlajalinna, Joni Aaltonen, toimitusjohtaja

 

”Ihmisten huoleen on vastattu. Aluehallintoviranomaiset ja Valvira ovat tehostaneet valvontakäyntejä.

Jatkuva julkinen kritiikki on meille kaikille kova paikka. Kuluneet viikot ovat olleet raskaita erityisesti hoitohenkilökunnalle, joka tekee hyvää ja arvokasta työtä. Olemme rohkaisseet henkilöstöä keskustelemaan asiasta ja kuunnelleet heitä.”

 

Attendo, Anna Lehtiranta, johtaja, sidosryhmäsuhteet ja yhteiskuntavastuu

 

”Hoitohenkilöiden osalta olemme vakinaistamassa ja kokoaikaistamassa tuntityöntekijöitä.

Ensisijaisesti olemme keskittyneet pitämään henkilöstömme sekä hoivakotiemme asukkaat ja heidän omaisensa ajan tasalla. Yksiköissämme on pidetty muun muassa omaisten iltoja.”

 

Esperi Care, Heini Pirttijärvi, vt. toimitusjohtaja

 

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Viisas Raha 2/2019 -lehdestä.

Teksti: Riitta Ekholm

 

Kommentit

kommenttia