Osakesäästäjät: Velkakatosta ei hyötyä, haitat ilmeiset

10.6.2021

Valtiovarainministeriö valmistelee asuntolainanhakijoita koskevaa, niin kutsuttua enimmäisvelkasuhdetta, jossa lainaa saisi enintään 450 % bruttovuosituloista. Ehdotusta on perusteltu systeemiriskien pienentämisellä ja yksilön taloudellisella suojalla, mutta tosiasiallisesti se ei vaikuta kumpaankaan. Se jopa lisää eriarvoisuutta Suomessa ja heikentää markkinoiden toimintaa. 

Alustavassa esityksessä tarkastelussa olisi jokaisen asunnonostajan osalta bruttotulot ja velka, mutta ei kertynyttä pääomaa. Tarkastelutapa on vinoutunut. Osakesäästäjien mielestä oikea tapa tarkastella asiaa on suhteuttaa henkilön nettovarallisuus ja tulot suhteessa velkaan sekä huomioida tulojen riskisyys ja mahdolliset takaukset. Nykymuotoisena enimmäisvelkasuhde tekisi karhunpalveluksen kansantaloudelle ja ihmisten vaurastumiselle.

- Ehdotettu malli ei huomioi säännöllisesti osakkeisiin ja rahastoihin säästäneille kertynyttä varallisuutta, jolloin heidän täytyy pahimmassa tapauksessa myydä arvopaperinsa voidakseen ostaa unelmien kotinsa. Tämä on ongelmallista pitkäjänteisessä vaurastumisessa, sillä osakkeet ja osakerahastot on pitkällä aikavälillä parhaiten tuottava omaisuuserä. Tämä olisi märkä rätti hyvin vauhtiin päässeelle kansankapitalismille, toteaa Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman.

"Nykymuotoisena ehdotus eriarvoistaa sijoittajia eikä siten ole oikeudenmukainen."

Osakesäästäjien näkemyksen mukaan ehdotetut rajoitukset heikentävät markkinoiden toimintaa suojaamatta kuitenkaan käytännössä systeemiriskiltä. Onko ajatus sääntelyn taustalla yhtiölainojen ohella Yhdysvaltain sub-prime -kriisin kaltaisen systeemiriskin ehkäiseminen? Voi olla, mutta vastaava ei sovi Suomen kontekstiin. Suomessa lainoja ei myydä edelleen vaan ne säilyvät myöntäjän taseessa, eikä lainanottaja pääse samalla tavalla lainoista eroon kuin Yhdysvalloissa.

- Suomessa pankit tekevät huomattavan paljon enemmän asiakkaiden tulo- ja varallisuustilanteen tunnistamiseksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ennen sub-prime -kriisiä, sekä omaavat merkittävän vakuusvaateen. Lisäregulaatio pankkien ja aikuisten ihmisten holhoamiseksi ei ole perusteltua. Otettiinkohan tätä huomioon työryhmän mietinnöissä, kysyy Snellman.

Ehdotuksessa elinkeinotoiminta jätetään enimmäisvelkasuhdetarkastelun ulkopuolelle, jolloin kansalaisilla on kannustimet perustaa asuntosijoitustoiminnan ympärille osuuskuntia, sijoitusyhtiöitä ja rahastoja. Tällöin riskinä on esimerkiksi sijoitushuijausten lisääntyminen. Lisäksi verotulot vähenevät pääomatulokertymän pienentyessä.

- Nykymuotoisena ehdotus johtaa merkittävään sijoittajien ja säästäjien eriarvoistamiseen, kun kauan markkinoilla toimineet saavat etulyöntiaseman. Tämä ei ole oikeudenmukaista, sanoo Snellman.

Kommentit

kommenttia