Vuosi on sijoittamisessa pelkkä pikamatka

17.1.2019

Sijoitusvuoden kääntyessä loppusuoralle monet katsovat taakseen ja tekevät laskelmia vuotuisesta menestyksestään. Tässä ei ole mitään pahaa, kunhan ymmärtää, että vilkaisu on väärään suuntaan ja voi hyvin sotkea juoksusta rytmin.

Menestykseen tulevaisuudessa voi vaikuttaa vain uusilla päätöksillä ja niiden laadulla. Vaikka olisi viime vuonna kävellyt vetten päällä, voi ensi vuonna olla vaikeaa pysyä pinnalla pelastusliiveissäkään. Samaten vaikka olisit ottanut pataan ja pahasti, ei se tarkoita, etteikö jatkossa voisi osumatarkkuus parantua.

Yksi vuosi on sijoittamisessa pelkkä pikamatka ja kalenterivuoden päättyminen lähes merkityksetön mittauspiste. Toki jos olet salkunhoitaja bonuspalkkauksella, joka on sidottu kalenterivuoden tulokseen, tilanteesi on erilainen. Meille muille vuodenvaihde tarkoittaa korkeintaan verotuksen realisoitumista.

Verotuksessa kannattaa vältellä turhaa rahan polttamista. Erityisesti kannattaa tarkistaa, ettei vain vanhoja tappioita pääse vanhenemaan. Ihmismieli pyrkii kätkemään epäonnistumiset, ja jotkut kuuden vuoden takaiset kurat unohtuvat helposti. Paitsi silloin kun tapaa sitä vinkkimiestä, jonka neuvosta laput tuli hankittua.

Tappiot löytyvät edellisen vuoden verotuspäätöksestä, jos niitä jostain on siunaantunut. Joten jos on vanhenemassa olevia tappioita ja salkussa realisoitumattomia voittoja, kannattaa askarrella ainakin sen verran plussaa, että tappiot tulevat kuitattua.

Jos on vuoden kuluessa jo kotiuttanut voittoja ja salkussa on sisällä realisoitumatta olevia kuria, yleensä ohjeistetaan realisoimaan tappioita ja välttämään näin verot. Operaatio maksaa kuitenkin jotakin ja useimmissa tapauksissa vain siirtää verotusta eteenpäin. Jos esimerkiksi arvelee pääomaverotuksen nousevan jatkossa, saattaa olla ihan perusteltua laittaa iloisena veronmaksajana kättä taskuun ja antaa kuraposition muhia rauhassa.

Yksityishenkilö voi vuosittain korkeintaan tuhannella eurolla myydä osakkeita verovapaasti. Esimerkiksi puhelinosakkeesta peräisin olevia Elisoja voi yksityishenkilö joululomalla kevennellä verovapaasti. Harvat jaksavat tätä askarrella, vaikka operaatiossa pääsee parempiin nettotuntituottoihin kuin useimmat omissa töissään.

Jos tekee sijoituspäätöksensä vain verojen minimoimisen pohjalta, on kuitenkin keskittynyt vääriin asioihin. Sijoittajan pitäisi ensisijaisesti pohtia, mistä tulevaisuudessa on tuottoja tulossa. Jos osakkeensa arvelee varmasti laskevan, se kannattaa myydä käytännön aina veroseuraamuksista riippumatta. Tämä kuulostaa monille ”Vältän veroja, maksoi mitä maksoi” -filosofian edustajalle aivan liian radikaalilta, mutta pitää erityisesti nollakorkojen aikana lähes aina paikkansa.

Jos taas omat tai omaisuudenhoitajansa kyvyt päättelee yhden vuoden tuloksesta, on vetämässä hätäisiä johtopäätöksiä. Ikävä kyllä mistään ei voi saada kenenkään sijoittajan osaamisesta varmoja takeita. Mutta on oikeilla jäljillä, jos pohdiskelee, onko oikeasti tehty hyviä päätöksiä vai onko pelkästään Lady Fortuna katsonut salkkuun suopeasti.

Perinteisesti juhlin vuoden vaihtumista ostamalla vuoden viimeisen pörssipäivän viimeisenä tuntina jotain pientä kivaa. Yritän myydä niitä sitten tammikuussa kalliimmalla niille, joiden salkun täyttäminen alkaa vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Tämäkään strategia ei ole takuutuote, sillä välissä on monta vuorokautta tsunamien tulla ja Trumpin twiittailla.

Aki Pyysing

Kirjoitus on julkaistu 10/2018 Viisas Raha -lehdessä.

Kommentit

kommenttia